Vasemmistolinkillä on Vasemmiston listoilla yhdeksan ehdokasta kuntavaaleissa 2017:
238 Pedro Aibeo (sit.) s. 1979, Architect and civil engineer, cultural activist Alppiharju |
258 Merja Helle |
276 Antti Kauppinen |
293 Jarkko Lampuoti |
302 Petra Malin |
330 Milla Pyykkönen |
344 Anu Suoranta |
348 Klaus Tuurala |
350 Elina Vainikainen |
Miksi vaalikoneeseen ei saa vastata englanniksi?
Vasemmistoliiton listoilla Helsingissä sitoutumattomana ehdokkaana oleva Pedro Aibeo joutui ongelmiin vaalikonetta täyttäessään – Yle poisti hänen videonsa vaalikoneesta, koska se oli tehty englanniksi.
Helsingissä pitkään asunut Aibeo ei puhu suomea eikä ruotsia. Hän, kuten tuhannet muut helsinkiläiset, on äänioikeutettu ja vaalikelpoinen, vaikkei puhu maamme virallisia kieliä.
– It is very important that we include the growing minority in Helsinki. Especially in a time when Helsinki government – for the first time – is sending out voting rights information in 16 different languages. And also especially in a time when Yle is frequently publishing articles in English and even making talk shows in English, Aibeo kommentoi.
Aibeo laati videonsa uusiksi lukien paperista suomenkielisiä käännöksiä vaaliteemoistaan.
Aibeota vaalityössä auttava helsinkiläinen Vasemmistoliiton puolueosasto Vasemmistolinkki ry pahoittelee Ylen joustamattomuutta kielikysymyksessä.
– Koko ajan kasvava Helsinki on yhä kosmopoliittisempi kaupunki. Kaupungissamme voi nykyään mainiosti asua, elää ja tehdä töitä osaamatta suomea tai ruotsia, koska suurin piirtein kaikki helsinkiläiset puhuvat ainakin jonkin verran englantia. On vanhakantaista luoda englannin kielellä tässä kaupungissa toimeen tuleville ylimääräisiä rakenteellisia esteitä demokraattiseen prosessiin osallistumiseen, Vasemmistolinkin puheenjohtaja Perttu Iso-Markku sanoi.
Iso-Markun mielestä tulevaisuudessa myös kaupungin hallinnon on entistä paremmin pohdittava, miten ne kaupunkilaiset, jotka viestivät paremmin englanniksi kuin perinteisillä kotimaisilla kielillä, voidaan osallistaa kaupungin päätöksentekoon.
Vasemmistolinkki esittää Veronika Honkasaloa ehdolle Vasemmistoliiton varapuheenjohtajaksi
Helsingin toiseksi suurin Vasemmistoliiton osasto Vasemmistolinkki esittää Veronika Honkasaloa ehdolle puolueen varapuheenjohtajaksi. Esitys tehtiin yksimielisesti osaston kokouksessa 22.2.2016.
Vasemmistoliiton toiminta on uudistunut Helsingissä vahvasti viime vuosina ja jäsenmäärä ja kannatus on kasvanut merkittävästi. Valtuutettuna ja valtuustoryhmän puheenjohtajana Honkasalo on ollut keskeisellä paikalla vauhdittamassa uusia tekemisen ja viestinnän tapoja. Tätä uudistumista ja kasvujohteisuutta tarvitaan myös Vasemmistoliiton valtakunnalliseen politiikkaan.
Hallituksen leikkauspolitiikka kohdistuu erityisesti naisiin. Samaan aikaan rasismi ja naisviha nostavat Suomessa päätään. Vasemmistolinkin mielestä vaikea tilanne avaa myös uusia mahdollisuuksia feministiselle ja antirasistiselle politiikalle. Siksi puoluejohtoon tarvitaan Honkasaloa, joka on poliittisen kentän näkyvimpiä toimijoita näissä kysymyksissä.
Vasemmistolinkki: Terrorismi ei oikeuta kansalaisoikeuksien kaventamista tai sotilaallista liittoutumista
Vasemmistolinkin syyskokouksessa 19.11.2015 hyväksytty kannanotto:
Pariisin verilöyly hämmentää ihmisten mieliä. Pelkoa ja turvattomuutta ei saa kuitenkaan käyttää poikkeustilan vaatimiseen. Poliisilla ja muilla suomalaisilla viranomaisilla on jo enemmän kuin tarpeeksi oikeuksia puuttua rikollisuuteen ja väkivaltaan. Puolustamme vapauden, ihmisoikeuksien ja demokratian ihanteita terrorismia vastaan.
Turvallistamisen varjolla ei saa myöskään muuttaa perustuslakia niin, että Suomen armeijaa voitaisiin käyttää sotimiseen ympäri maailmaa. ”Terrorismin vastaisella sodalla” voi oikeuttaa monenlaista toimintaa, myös sotilaallista aggressiota, kuten Irakin 2003 sota osoittaa. Irakin sodan tuloksena syntyi myös ISIS. Sitä niittää mitä kylvää.
Kannatamme sotilaallista liittoutumattomuutta ja aktiivista rauhanpolitiikkaa. Vihan ja väkivallan kierrettä ei saada katkaistua lisäsotimisella ja yhä uusilla pommituksilla, vaan rakentamalla siltoja ja rauhan edellytyksiä ja parantamalla ihmisten elinolosuhteita. Kyse on myös talouspolitiikasta. Talouskuri lisää epävarmuutta ja työttömyyttä. Varsinkin nuorten miesten työttömyys ruokkii ääriliikkeitä. Talouspolitiikassa tarvitaan suunnanmuutos.
Politiikan start-upien aika
Vasemmistopolitiikan uudistamiseen tarvitaan jatkuvasti uusia ideoita ja toimintatapoja. Erityisen kipeästi niitä tarvitaan nyt kirvelevän vaalitappion jälkeen. Seuraaviin vaaleihin on vajaa kaksi vuotta aikaa, joten poliittiselle toiminnalle on nyt tilaa ilman, että vaalityö imee kaiken toimintaenergian. SSS-hallituksen myötä suomalainen yhteiskunta on myös tekemässä suurta käännöstä, joka tulee luomaan tilaisuuksia monenlaiselle uudelle toiminnalle.
Kapitalismin ansioksi luetaan monessa historiallisessa tarkastelussase, että se on taitava sulattamaan sitä kritisoivat tai vastustavat liikkeet itseensä. Vallankumousjohtajan kuva muuttuu T-paitatuotteeksi, punk ja rap kapinasta kaupallisiksi nuorisokulttuureiksi. Emansipatoriset liikkeet feminismistä vähemmistöjen oikeuksia ajaviin liikkeisiin ovat usein vaarassa typistyä kokonaisvaltaisesta systeemikritiikistä ajamaan oman ryhmänsä aseman parantamista kuluttajakansalaisina vallitsevassa järjestyksessä.
Sama voinee myös toimia toisin päin: mitä kapitalismikriittiset liikkeet voivat oppia alati muotoaan muuttavalta ja kriiseistään aina uudessa muodossa nousevalta kapitalismin kulttuurilta?
Tätä voisi pohtia pitempäänkin, mutta nostan tässä esille yhden SSS-hallituksen ohjelmassakin mainitun käsitteen, nimittäin kokeilukulttuurin. 2010-luvun kapitalismin hypetetyin ilmiö ovat startup-yrittäjät, jotka paiskivat töitä pitkiä vuorokausia toteuttaakseen prototyypin ideastaan, saadakseen prototyypille rahoitusta bisnesenkeliltä tai julkiselta sektorilta ja lopulta, jos oikein hyvin käy, myydäkseen startupinsa globaalille jättiyhtiölle, jotta se ei kilpailisi jättiyhtiön omaa tuotetta vastaan.
Kokeilukulttuuri on syklistä. Tulee olla rohkeutta kokeilla ennakkoluulottomasti hullujakin ideoita ja toisaalta rohkeutta luopua riittävän nopeasti niistä ideoista, jotka eivät toimi. Usein jälkimmäinen vaatii vielä enemmän kanttia kuin edellinen.
Mitä kokeilukulttuuri voisi tarkoittaa poliittisessa liikkeessä? Millainen on politiikan startup? Nuorsuomalaisia voisi tietyssä mielessä pitää politiikan varhaisena startupina: kun suosiota ja läpimurtoa eduskuntaan ei tullut riittävän nopeasti, projekti korjattiin pois ja puuhahenkilöt siirtyivät tekemään muuta. Poliittisen startupin ei kuitenkaan tarvitse olla uusi puolue. Myös pienempiä eritasoisia ideoita tulisi synnyttää, testata ja palautteen perusteella jalostaa tai hylätä. Verkko ja sosiaalinen media antavat välitöntä ja mitattavaa palautetta siitä, mikä toimii.
Poliittinen startup voi olla vaikkapa uusi verkkolehti, kampanja, festivaali, aktio, blogi, facebook-sivu tai vaikka uudenlainen kommunikointitapa tai -väline. Politiikan startup-yrittäjiä taas voivat olla mitkä tahansa vapaamuotoiset tai muodolliset ryhmät vasemmistopuolueen ja -liikkeen sisältä tai laitamilta. Vasemmistoliike edistyy kokeilemalla uusia tapoja haastaa hegemonista ajattelua, ja oppimalla kokeilujen tuloksista nopeasti. Toimivat kokeilut taas voidaan parhaimmillaan jalostaa valtakunnallisesti pyöritettäviksi kampanjoiksi tai uusiksi toimintatavoiksi.
Rahaa isojen kokeilujen pyörittämiseen ei tietenkään ole, mutta usein hyvissä kokeiluissa onkin kyse hyvästä ideasta yhdistettynä innostukseen, sitkeyteen ja riittävään määrään vapaaehtoistyötä. Verkkoympäristö antaa mahdollisuuden tehdä monia asioita kustannuksitta tai ainakin halvalla. Isompi raha on tarpeen vasta, jos toimivaa ideaa halutaan skaalata isommaksi. Kokeilukulttuurissa puoluejohdolta tai puoluetoimistolta ei tarvitse kysyä lupaa poliittisten startupien synnyttämiseen – sen sijaan näiltä tarvitaan kyllä rohkeutta tarttua toimiviin ideoihin ja rohkeutta nostaa niitä valtakunnan tasolle.
Pientä rahaa erilaisiin kokeiluihin voi löytyä esimerkiksi puolueosastoilta. Vasemmistolinkki on avoin kokeilukulttuurille ja valmis perustamaan politiikan startupeja tai auttamaan rahoituksen haalimisessa. Nyt on aika kokeilla uutta.
Perttu Iso-Markku
Kirjoittaja on Vasemmistolinkki ry:n puheenjohtaja
Kansalaismuskeli esiin ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi
Uusi hallitusohjelma on strategisen ohjelman maineessa. Ilmastonmuutoksen huomioimiseksi siitä kuitenkin puuttuu kokonaisvaltainen poliittisen ohjaus, joka näkyy ympäristön kannalta kestämättöminä, ristiriitaisina kirjauksina. Vasemmistoliiton ympäristötyöryhmän järjestämässä keskustelutilaisuudessa punavihreän opposition kansanedustujat hahmottelivat keinoja vaikuttaa ympäristöpolitiikkaan – kansalaisyhteiskunnan roolia unohtamatta.
Maapallon lämpötila uhkaa nousta jopa kuusi astetta katastrofaalisin seurauksin vuosisadan loppuun mennessä. Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii kaikkien yhtäaikaista toimintaa ja vaikuttavuusketjun purkamista, alusti paneelin asiantuntija Janne Peljo (Sitra). ”Meidän tehtävä on käyttää kansalaisvoimaa (citizen muscle) ja vetää muita tahoja oikeaan suuntaan.”
Alustusta seuranneessa keskustelussa kuultiin kansanedustajien näkemyksiä mm. koskien opposition vaikutusmahdollisuuksista ympäristöpolitiikkaan.
Li Anderssonin (vas.) mukaan hallitusohjelma tarjoaa verolinjauksistaan huolimatta hyviä vaikuttamismahdollisuuksia. Opposition tulee toimia hallituspuolueiden toimijoiden kanssa esimerkiksi poikkipuolueellisessa energiaremontti-ryhmässä. Toiseksi, ympäristön kannalta merkittävää politiikkaa tehdään myös paikallistasolla. Andersson pitää toivottavana, että puolueet toimisivat kuntatasolla yhteistyössä, sillä useissa kunnissa tämä riittäisi yhteiseen enemmistöön. Kolmanneksi, oppositiopuolueet voivat toimia kanavana kansalaisyhteiskunnan kentältä.
Sanna Marin (SDP) selitti, että oppositio voi olla tiedon esiin nostaja, hallituksen haastaja ja julkisen keskustelun herättäjä, vaikka täysistunnossa ja valiokuntatyöskentelyssä aloitteet uhkaavat kaatua voimakkaan enemmistön takia.
Touko Aalto (vihr.) puolusti valiokuntatyöskentelyn tärkeyttä henkilökohtaisessa vaikuttamistyössä. Lisäksi opposition jatkaa varjobudjettien esittämistä, paikaten sillä sitä mitä hallitus ei tarjoa. Aalto rohkaisi yleisöä nostamaan asioita julkisuuteen ja pakottamaan politiikkoja ottamaan asioihin kantaa.
Edustajat olivat yksimielisiä siitä, että ilmastopoliittisen tiekartan luomiseksi on laadittava selkeät poliittiset päämäärät ja konkreettiset toimenpiteet. Anderssonin mukaan esimerkiksi tuulivoimatariffin leikkaaminen oli epäjohdonmukaista sen kanssa, että sijoittajilla olisi vakaa toimintaympäristö.
Andersson kuitenkin huomautti, ettei mikään markkinamekanismi itsessään ratkaise ilmastonmuutosta.
Vasemmistoliiton ympäristötyöryhmä järjesti tiistaina 16.6. Helsingissä (Kirjasto10) keskustelutilaisuuden teemalla Punavihreä näkökulma – ilmastonmuutos torjuttava nyt!
Anni Mustonen
Parempaa johtamista Helsinkiin, mutta miten?
Helsingin johtamisjärjestelmää ollaan uusimassa. Paraikaa Vasemmistoliiton valtuustoryhmä pohtii, mitä mieltä aiheesta pitäisi olla. Pohdinnan tueksi järjestettiin avoin keskustelutilaisuus, jossa alustajina olivat ex-apulaispormestari Sirkka-Liisa Virtanen Tampereelta ja yhdyskuntalautakunnan ex-puheenjohtaja Hanna Sarkkinen Oulusta.
Valtuustoryhmän on annettava lausunto johtamisjärjestelmästä 4.6. mennessä, eli tässä on vielä pari päivää aikaa pohtia ja antaa valtuutetuille vinkkejä ja näkemyksiä. Johtamisen jaosto kokoontuu seuraavan kerran kesäkuun puolivälissä, ja syksyllä mahdollisesti alkaa jo jonkinnäköiset neuvottelut aiheesta. Uusi johtamisjärjestelmä olisi tarkoitus ottaa käyttöön seuraavien kuntavaalien jälkeen 2017. [Read more…]
Pänniikö vaalit – tule Vasemmistolinkkiin!
Jäikö vaalitulos harmittamaan? Olisiko sinun Suomesi toisenlainen? Tule mukaan muuttamaan Helsinkiä, Suomea ja maailmaa.
Vasemmistolinkki on helsinkiläinen uuden vasemmiston toimintaryhmä ja Vasemmistoliiton jäsenjärjestö. Meillä voi toimia, vaikkei kuuluisikaan Vasemmistoliittoon! Toimimme oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta ja pohdimme vasemmiston tilaa ja tulevaisuutta.
Vasemmistolinkki järjestää uusien illan kaikille kiinnostuneille tiistaina 19.5. klo 18 alkaen. Paikkana on Ravintola Kolmen Kaisan sivuhuone (Hämeentie 29, Kurvi). Tervetuloa mukaan!
Politiikka on vapauden taidetta – Heikki Patomäki, nro 42
Vasemmistolinkillä on oma ehdokas eduskuntavaaleissa: Heikki Patomäki. Heikki on 52-vuotias maailmanpolitiikan professori, yhteiskuntatieteilijä ja kansalaisaktivisti. Heikki on mm. ollut perustamassa kansainvälistä Attacia ja toiminut Suomen Attacin puheenjohtajana.
Vasemmistolinkkiin (ja samalla Vasemmistoliittoon) Heikki liittyi edellisten eduskuntavaalien alla 2011. Hän oli ehdolla myös Euroopan parlamentin vaaleissa viime vuonna. Vasemmistoliitossa Heikki toimii puoluevaltuuston jäsenenä ja maailmanpoliittisen työryhmän puheenjohtajana.
Yksi tärkeä poliittinen kysymys Heikille on tieteen ja yliopiston asema. Heikki ja muut yliopistolaiset ehdokkaat kampanjoivat torstaina 16.4. kampuksilla – tule tapaamaan! Teemat ovat: Riippumaton ja vapaa tutkimus ja opetus on turvattava! Järkeä ja demokratiaa hallintaan! Lainsäädäntö ja rahoitus kuntoon! Riittävä opintotuki ja maksuton koulutus kaikille!
Heikki on tuottelias yhteiskunnallinen kirjoittaja. Tänä vuonna julkaistiin Suomen talouspolitiikan tulevaisuus: teoriasta käytäntöön (2015), aiemmin mm. Tulevaisuuden politiikkaa (2013), Eurokriisin anatomia (2012, pokkari 2013) ja Uusliberalismi Suomessa (2007).
Eduskunnassa Heikki aikoo lopettaa:
- suomalaisten kurjistamisen säästöjen, leikkausten ja yksityistämisen kautta
- työehtojen polkemisen ja eriarvoistamisen
- erillisen pääoma- ja ansiotulojen verotuksen
- veroparatiisitoiminnan
- ekologisesti vastuuttoman talouspolitiikan
- Saksan peesaamisen EU-politiikassa
- EU:n muuttamisen perinteiseksi sotilaalliseksi suurvallaksi
- Yhdysvaltain ja EU:n vapaakauppasopimuksen
Heikin muutosvisioon kuuluu:
- toteutetaan laaja julkisten investointien ohjelma – 7 miljardia lisäeuroa vuodessa; taitetaan julkinen velkaantuminen lisäämällä kestävää sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kasvua
- parannetaan varhaiskasvatuksen, peruskoulun, ammattikoulutuksen ja yliopistojen rahoitusta kutakin sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa
- tuetaan täystyöllisyystavoitetta työtakuulla ja aktiivisella työllistämis- ja uudelleenkoulutusohjelmalla – näihin sijoitetaan noin puoli miljardia euroa vuodessa
- toteutetaan perustulo kahdessa vaiheessa niin, että lisäkustannukset verrattuna nykyiseen järjestelmään jäävät muutamaan sataan miljoonaan euroon vuodessa
- edistetään siirtymistä kestävään, uusiutuvaan ja hajautettuun energiatalouteen; kehitetään uusiutuvan energian teknologioita ja tehdään niistä osa Suomen suhteellista etua maailmantaloudessa; luovutaan vaiheittain ydinvoimasta
- toteutetaan rakenteellisia uudistuksia, joiden tarkoitus on edistää paitsi talouden dynamiikkaa niin ihmisten hyvinvointia ja demokratiaa
- aletaan valmistella uutta yliopistolakia, joka perustuu tieteen ja taiteen vapauden, demokratian ja sivistyksen arvoille nykyisen markkinalogiikan ja yhtiöhierarkian sijaan.
- lisätään kansanäänestysten käyttöä
- ajetaan globaalia kasvihuonepäästöveroa
- tehdään Suomen ulkopolitiikasta uudelleen esimerkki maailmalle
Tutustu tarkemmin Heikkiin ja hänen tavoitteisiinsa: patomaki.fi
Eduskuntavaaleista ilmastovaalit
Kevään eduskuntavaaleissa ratkaistaan Suomen linja ilmasto- ja energiapolitiikassa. Tänä keväänä on oikea aika käydä runsasta julkista keskustelua puolueiden tavoitteista ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Vasemmistoliiton eduskuntavaaliohjelmassa energiakysymyksiin on otettu selkeä kanta: Suomen on oltava hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Energiankulutuksen taso voidaan laskea noin 60 prosenttiin nykyisestä jo vuoteen 2030 mennessä. Silloin lähes kaikki energia voidaan tuottaa uusiutuvista energialähteistä. Tähän tarvitaan ponnistuksia kotitalouksilta, kunnilta ja teollisuudelta.
Vasemmistoliitto tuntee myös energiakysymysten globaalin vastuun. Kansainvälinen ilmastosopimus on solmittava riittävän kunnianhimoisena loppuvuodesta Pariisissa. Suomen on aktivoiduttava estämään kaasun ja öljyn poraaminen Arktisella merialueella.
Vasemmistoliiton energiapoliittinen tavoite on voimakkaasti punavihreä, sillä ympäristöongelmien ratkaisemisen lisäksi uusiutuvan energian lisääminen luo uusia työpaikkoja.
Vasemmistoliitto sanoo KYLLÄ uusiutuvalle energialle, kotitalouksien ja muiden yhteisöjen energian mikrotuotannolle, toimivalle ilmastolaille ja kansainväliselle ilmastosopimukselle. Vasemmistoliitto sanoo EI kivihiilen ja turpeen energiakäytölle sekä ydinvoimalle.
Materiaalit kiertoon, tavarat kestäviksi
Energia- ja ilmastokysymysten lisäksi Vasemmistoliiton eduskuntavaaliohjelmassa esitellään myös muita ympäristötavoitteita. Huomiota on kiinnitetty esimerkiksi materiaalivirtoihin.
Materiaaleja on parempi kierrättää kuin kaivaa maasta. Vasemmistoliitto haluaa säätää veron kaivosten maa-ainekselle ja lannoitteille. Ympäristöveroilla sekä ympäristölle haitallisien tukien purkamisella helpotetaan myös valtiontaloutta.
Uutena avauksena Vasemmistoliitto ehdottaa EU:n sisämarkkinoille lakisääteisiä takuuaikoja kodinkoneille ja elektroniikkalaitteille. Näin päästäisiin eroon tuotteiden ennenaikaisesta vanhentamisesta.
Eläimille eläinten elämä
Vasemmistoliitto haluaa luopua karjatalouden tehotuotannosta ja turkistarhauksesta. Maatalous- ja elinkeinotuilla on ohjattava eettiseen ja ekologisesti kestävään eläintenpitoon. Eläinkokeista on luovuttava mahdollisimman laajasti.
Kouluissa ja muissa joukkoruokailuissa voidaan edistää kasvis- ja lähiruokapainotteista ruokavaliota. Joukkoruokailuita suunniteltaessa on huomioitava myös kaudenmukaiset raaka-aineet. Vasemmistoliitto haluaa, että kotimaista ekologisesti kestävää kalaa on saatavilla.
Luonnon monimuotoisuus ennen kaikkea
Vasemmistoliitto ei ole unohtanut myöskään perinteistä luonnonsuojelua, vaan luonnon monimuotoisuus on oltava kaiken toiminnan perustana. Vasemmistoliitto haluaa jatkaa kansallispuisto-ohjelmaa ja parantaa vanhojen metsien ja soiden suojelua etenkin Etelä-Suomessa. Myös Itämeren ja erityisesti Saaristomeren suojelemiseksi on päästösäädöksiä ja valvontaa tarkistettava uusimman tutkimuksen mukaiseksi.
Maataloustuet Vasemmistoliitto muuttaisi tukemaan aidosti päästöjen vähentämistä. Lajien suojelun on pohjauduttava tutkittuun tietoon esimerkiksi susien ja muiden petojen osalta. Myös saimaannorppa tarvitsee edelleen parempia suojelutoimia. Vasemmistoliitto myös haluaa, että ympäristöhallinnon henkilöstöresursseja parannetaan ja ympäristövalvonnassa tehostetaan pakkokeinojen käyttöä.
- 1
- 2
- 3
- …
- 15
- Next Page »