Parempaa johtamista Helsinkiin, mutta miten?

Helsingin johtamisjärjestelmää ollaan uusimassa. Paraikaa Vasemmistoliiton valtuustoryhmä pohtii, mitä mieltä aiheesta pitäisi olla. Pohdinnan tueksi järjestettiin avoin keskustelutilaisuus, jossa alustajina olivat ex-apulaispormestari Sirkka-Liisa Virtanen Tampereelta ja yhdyskuntalautakunnan ex-puheenjohtaja Hanna Sarkkinen Oulusta.

Valtuustoryhmän on annettava lausunto johtamisjärjestelmästä 4.6. mennessä, eli tässä on vielä pari päivää aikaa pohtia ja antaa valtuutetuille vinkkejä ja näkemyksiä. Johtamisen jaosto kokoontuu seuraavan kerran kesäkuun puolivälissä, ja syksyllä mahdollisesti alkaa jo jonkinnäköiset neuvottelut aiheesta. Uusi johtamisjärjestelmä olisi tarkoitus ottaa käyttöön seuraavien kuntavaalien jälkeen 2017.

Aikataulu tuntuu tiukalta. Sirkka-Liisa Virtanen kertoi, että Tampereella uudistusta valmisteltiin nelisen vuotta, ja siitä huolimatta homma ei mennyt ihan nappiin. Valmistelussa oli ohitettu ylin virkajohto (siis entiset apulaiskaupunginjohtajat), mikä aiheutti suurta ja pitkään jatkunutta muutosvastarintaa. Helsingissä tätä virhettä ei kannata toistaa.

Tampereella on käytössä Suomessa harvinainen pormestarimalli. Pormestari ja neljä apulaispormestaria valitaan valtuutettujen keskuudesta. Apulaispormestarit ovat myös valtuustoryhmiensä puheenjohtajia. Apulaispormestarit ovat poliittisia johtajia. He valmistelevat ja esittelevät asiat sekä johtavat puhetta lautakunnissa.Tampereella lautakuntien jäsenet ovat kaupunginvaltuutettuja, eli systeemi muistuttaa eduskunnan valiokuntia.

Tässä on suurin ero Oulun johtamisjärjestelmään, joka on eräänlainen sekamuoto. Oulussa on päätoiminen kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja puolipäiväiset ns. superlautakuntien puheenjohtajat. Näillä puheenjohtajilla ei kuitenkaan ole valmistelu- eikä esittelyvastuuta, vaan virkatoiminen apulaiskaupunginjohtaja valmistelee ja esittelee asiat lautakunnassa. Kyseessä on enemmänkin mahdollisuus perehtyä lautakunnan alaan, parempi mahdollisuus kuntalaiskeskusteluun, näkyvämpi ja vaikuttavampi asema sekä lisäresurssi valtuustoryhmille.

Mitä asioita siis Helsingissä pitäisi ottaa huomioon johtamista uudistettaessa? Mitkä on ongelmia tällä hetkellä? Mikä ei toimi? Mihin suuntaan tilannetta halutaan muuttaa? Mihin lisäresurssia tarvittaisiin? Nyt on hyvä hetki miettiä johtamisjärjestelmää syvällisesti. Poliittista valtaa halutaan lisää, se on selvä, mutta miten? Lisäämällä valmisteluvaltaa vai lisäämällä resursseja valtuustoryhmille? Molemmat ovat mahdollisia ja kuntalain mukaisia, ja molemmista on hyviä ja huonoja kokemuksia muualla.

Mikä olisi kuntalaisen näkökulmasta paras vaihtoehto? Tampereella muutoksissa yhtenä tavoitteena oli osallisuus, siis asiakaslähtöisyys ja elämänkaari-ajattelu lautakuntien ja virastojen jaottelussa, mutta sen osalta on vielä paljon kehitettävää. Tätä pohdimme tilaisuudessa enemmänkin: miten voisimme saada kuntalaiset paremmin mukaan päätöksentekoon? Elämänkaarimalli tuntuu Helsingin suuren koon vuoksi epärealistiselta ajatukselta. Jo nyt voi nähdä sote-lautakunnassa, että isossa lautakunnassa kaikki asiat eivät ehdi päätöksentekoon asti.

Ja samalla kun johtamisjärjestelmää mietitään, on huomioitava myös yhteiskunnalliset muutokset. Jos sote-uudistus vie koko ison sosiaali- ja terveyssektorin pois kunnan päätöksenteosta, on tilanne aivan eri kuin nyt.

Tilaisuus ja keskustelu olivat todella kiinnostavia. Nyt ollaan tekemässä Helsingissä isoa muutosta, ja siihen voi vielä vaikuttaa! Ottakaa siis yhteyttä omiin valtuutettuihinne, tai kommentoikaa tätä kirjoitusta.