Vasemmistolinkin, Kallion Vasemmistoliiton ja Kansan Sivistystyön Liiton perustulotyöpaja keräsi kuutisenkymmentä osanottajaa pohtimaan vasemmistolaista perustulomallia lauantaina 27. maaliskuuta. Perustulotyöpajan ohjelma koostui luennosta, paneelikeskustelusta ja työryhmistä. Keskustelua alustivat Jouko Kajanoja, Eekku Aromaa, Katri Immonen, Jukka Peltokoski, Pertti Honkanen ja Erkki Laukkanen.
Keskustelua herättivät erityisesti konkreettisten ja utopististen perustulomallien välinen suhde. Onko perustulo mahdollista kapitalistisessa talouskasvun yhteiskunnassa vai tarvitaanko kokonaan uudenlainen yhteiskunnallinen viitekehys? Entä millainen olisi realistinen tie kohti perustuloa?
Punavihreä perustulomalli
Perustulotyöpajan aluksi kuultiin Jouko Kajanojan moniulotteinen alustus perustulon käsitteestä, erilaisista perustulomalleista sekä perustulon suhteesta kansalaispalkkaan, ansiotyöhön, koulutukseen ja sosiaalityöhön. Kajanoja painotti perustulon olevan kaikkea muuta kuin ongelmaton uudistus. Perustulon mahdollisiksi kipupisteiksi Kajanoja määritteli syrjäytymisen vaaran ja työmarkkinoiden mahdollisen kahtia jakautumisen kahden kerroksen väkeen. Myös liian alhainen perustulo olisi ongelmallinen. Toisaalta Kajanoja näki perustulon kuitenkin erääksi viime vuosikymmenien tärkeimmäksi sosiaaliseksi innovaatioksi, joka sisältää myös laajamittaisempia yhteiskunnallisia tulevaisuudennäkymiä.