Vasemmistopolitiikan uudistamiseen tarvitaan jatkuvasti uusia ideoita ja toimintatapoja. Erityisen kipeästi niitä tarvitaan nyt kirvelevän vaalitappion jälkeen. Seuraaviin vaaleihin on vajaa kaksi vuotta aikaa, joten poliittiselle toiminnalle on nyt tilaa ilman, että vaalityö imee kaiken toimintaenergian. SSS-hallituksen myötä suomalainen yhteiskunta on myös tekemässä suurta käännöstä, joka tulee luomaan tilaisuuksia monenlaiselle uudelle toiminnalle.

Kapitalismin ansioksi luetaan monessa historiallisessa tarkastelussase, että se on taitava sulattamaan sitä kritisoivat tai vastustavat liikkeet itseensä. Vallankumousjohtajan kuva muuttuu T-paitatuotteeksi, punk ja rap kapinasta kaupallisiksi nuorisokulttuureiksi. Emansipatoriset liikkeet feminismistä vähemmistöjen oikeuksia ajaviin liikkeisiin ovat usein vaarassa typistyä kokonaisvaltaisesta systeemikritiikistä ajamaan oman ryhmänsä aseman parantamista kuluttajakansalaisina vallitsevassa järjestyksessä.

Sama voinee myös toimia toisin päin: mitä kapitalismikriittiset liikkeet voivat oppia alati muotoaan muuttavalta ja kriiseistään aina uudessa muodossa nousevalta kapitalismin kulttuurilta?

Tätä voisi pohtia pitempäänkin, mutta nostan tässä esille yhden SSS-hallituksen ohjelmassakin mainitun käsitteen, nimittäin kokeilukulttuurin. 2010-luvun kapitalismin hypetetyin ilmiö ovat startup-yrittäjät, jotka paiskivat töitä pitkiä vuorokausia toteuttaakseen prototyypin ideastaan, saadakseen prototyypille rahoitusta bisnesenkeliltä tai julkiselta sektorilta ja lopulta, jos oikein hyvin käy, myydäkseen startupinsa globaalille jättiyhtiölle, jotta se ei kilpailisi jättiyhtiön omaa tuotetta vastaan.

Kokeilukulttuuri on syklistä. Tulee olla rohkeutta kokeilla ennakkoluulottomasti hullujakin ideoita ja toisaalta rohkeutta luopua riittävän nopeasti niistä ideoista, jotka eivät toimi. Usein jälkimmäinen vaatii vielä enemmän kanttia kuin edellinen.

Mitä kokeilukulttuuri voisi tarkoittaa poliittisessa liikkeessä? Millainen on politiikan startup? Nuorsuomalaisia voisi tietyssä mielessä pitää politiikan varhaisena startupina: kun suosiota ja läpimurtoa eduskuntaan ei tullut riittävän nopeasti, projekti korjattiin pois ja puuhahenkilöt siirtyivät tekemään muuta. Poliittisen startupin ei kuitenkaan tarvitse olla uusi puolue. Myös pienempiä eritasoisia ideoita tulisi synnyttää, testata ja palautteen perusteella jalostaa tai hylätä. Verkko ja sosiaalinen media antavat välitöntä ja mitattavaa palautetta siitä, mikä toimii.

Poliittinen startup voi olla vaikkapa uusi verkkolehti, kampanja, festivaali, aktio, blogi, facebook-sivu tai vaikka uudenlainen kommunikointitapa tai -väline. Politiikan startup-yrittäjiä taas voivat olla mitkä tahansa vapaamuotoiset tai muodolliset ryhmät vasemmistopuolueen ja -liikkeen sisältä tai laitamilta. Vasemmistoliike edistyy kokeilemalla uusia tapoja haastaa hegemonista ajattelua, ja oppimalla kokeilujen tuloksista nopeasti. Toimivat kokeilut taas voidaan parhaimmillaan jalostaa valtakunnallisesti pyöritettäviksi kampanjoiksi tai uusiksi toimintatavoiksi.

Rahaa isojen kokeilujen pyörittämiseen ei tietenkään ole, mutta usein hyvissä kokeiluissa onkin kyse hyvästä ideasta yhdistettynä innostukseen, sitkeyteen ja riittävään määrään vapaaehtoistyötä. Verkkoympäristö antaa mahdollisuuden tehdä monia asioita kustannuksitta tai ainakin halvalla. Isompi raha on tarpeen vasta, jos toimivaa ideaa halutaan skaalata isommaksi. Kokeilukulttuurissa puoluejohdolta tai puoluetoimistolta ei tarvitse kysyä lupaa poliittisten startupien synnyttämiseen – sen sijaan näiltä tarvitaan kyllä rohkeutta tarttua toimiviin ideoihin ja rohkeutta nostaa niitä valtakunnan tasolle.

Pientä rahaa erilaisiin kokeiluihin voi löytyä esimerkiksi puolueosastoilta. Vasemmistolinkki on avoin kokeilukulttuurille ja valmis perustamaan politiikan startupeja tai auttamaan rahoituksen haalimisessa. Nyt on aika kokeilla uutta.

Perttu Iso-Markku
Kirjoittaja on Vasemmistolinkki ry:n puheenjohtaja

Kevään eduskuntavaaleissa ratkaistaan Suomen linja ilmasto- ja energiapolitiikassa. Tänä keväänä on oikea aika käydä runsasta julkista keskustelua puolueiden tavoitteista ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Vasemmistoliiton eduskuntavaaliohjelmassa energiakysymyksiin on otettu selkeä kanta: Suomen on oltava hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Energiankulutuksen taso voidaan laskea noin 60 prosenttiin nykyisestä jo vuoteen 2030 mennessä. Silloin lähes kaikki energia voidaan tuottaa uusiutuvista energialähteistä. Tähän tarvitaan ponnistuksia kotitalouksilta, kunnilta ja teollisuudelta.

Vasemmistoliitto tuntee myös energiakysymysten globaalin vastuun. Kansainvälinen ilmastosopimus on solmittava riittävän kunnianhimoisena loppuvuodesta Pariisissa. Suomen on aktivoiduttava estämään kaasun ja öljyn poraaminen Arktisella merialueella.

Vasemmistoliiton energiapoliittinen tavoite on voimakkaasti punavihreä, sillä ympäristöongelmien ratkaisemisen lisäksi uusiutuvan energian lisääminen luo uusia työpaikkoja.

Vasemmistoliitto sanoo KYLLÄ uusiutuvalle energialle, kotitalouksien ja muiden yhteisöjen energian mikrotuotannolle, toimivalle ilmastolaille ja kansainväliselle ilmastosopimukselle. Vasemmistoliitto sanoo EI kivihiilen ja turpeen energiakäytölle sekä ydinvoimalle.

Materiaalit kiertoon, tavarat kestäviksi

Energia- ja ilmastokysymysten lisäksi Vasemmistoliiton eduskuntavaaliohjelmassa esitellään myös muita ympäristötavoitteita. Huomiota on kiinnitetty esimerkiksi materiaalivirtoihin.

Materiaaleja on parempi kierrättää kuin kaivaa maasta. Vasemmistoliitto haluaa säätää veron kaivosten maa-ainekselle ja lannoitteille. Ympäristöveroilla sekä ympäristölle haitallisien tukien purkamisella helpotetaan myös valtiontaloutta.

Uutena avauksena Vasemmistoliitto ehdottaa EU:n sisämarkkinoille lakisääteisiä takuuaikoja kodinkoneille ja elektroniikkalaitteille. Näin päästäisiin eroon tuotteiden ennenaikaisesta vanhentamisesta.

Eläimille eläinten elämä

Vasemmistoliitto haluaa luopua karjatalouden tehotuotannosta ja turkistarhauksesta. Maatalous- ja elinkeinotuilla on ohjattava eettiseen ja ekologisesti kestävään eläintenpitoon. Eläinkokeista on luovuttava mahdollisimman laajasti.

Kouluissa ja muissa joukkoruokailuissa voidaan edistää kasvis- ja lähiruokapainotteista ruokavaliota. Joukkoruokailuita suunniteltaessa on huomioitava myös kaudenmukaiset raaka-aineet. Vasemmistoliitto haluaa, että kotimaista ekologisesti kestävää kalaa on saatavilla.

Luonnon monimuotoisuus ennen kaikkea

Vasemmistoliitto ei ole unohtanut myöskään perinteistä luonnonsuojelua, vaan luonnon monimuotoisuus on oltava kaiken toiminnan perustana. Vasemmistoliitto haluaa jatkaa kansallispuisto-ohjelmaa ja parantaa vanhojen metsien ja soiden suojelua etenkin Etelä-Suomessa. Myös Itämeren ja erityisesti Saaristomeren suojelemiseksi on päästösäädöksiä ja valvontaa tarkistettava uusimman tutkimuksen mukaiseksi.

Maataloustuet Vasemmistoliitto muuttaisi tukemaan aidosti päästöjen vähentämistä. Lajien suojelun on pohjauduttava tutkittuun tietoon esimerkiksi susien ja muiden petojen osalta. Myös saimaannorppa tarvitsee edelleen parempia suojelutoimia. Vasemmistoliitto myös haluaa, että ympäristöhallinnon henkilöstöresursseja parannetaan ja ympäristövalvonnassa tehostetaan pakkokeinojen käyttöä.

Lue koko Vasemmistoliiton eduskuntavaaliohjelma

Vasemmistoliitto voitti vaalit!

Vasemmistolinkki urakoi tänä keväänä vaalityössä. Nostimme teltan pystyyn monen monta kertaa, toukokussa joka lauantaina, ja jaoimme tuhansia kappaleita vaalimateriaaleja teltoilla ja metroasemilla. Tulos oli hieno: Helsingissä Vasemmiston kannatus nousi kuudesta prosentista kahteentoista. Kiitos tuloksesta kuuluu valovoimaisten ehdokkaiden lisäksi myös innokkaalle talkooväelle. Hyvä me!

Vasemmistolinkin oma ehdokas Heikki Patomäki sai 3628 ääntä. Hieno äänimäärä, jolla Heikki olisi yltänyt miesten sarjan kärkeen, mikäli sellainen sarja olisi erikseen ollut. Vasemmistoliiton ehdokkaista viisi eniten ääniä kerännyttä olivat naisia.

Vaikka vaalit ovat nyt ohi, ei Eurooppa-asiasta kuitenkaan vielä hellitetä. Seuraavaan kokoukseemme saapuu vieraaksi Jussi Saramo, Vasemmistoliiton toinen edustaja Euroopan vasemmistopuolueen hallituksessa. Keskustelemme vaalien euroopanlaajuisesta tuloksesta sekä vaalien vaikutuksesta Euroopan vasemmistopuolueeseen ja europarlamentin GUE/NGL-ryhmään, johon nyt kuuluu myös Vasemmistoliiton meppi Merja Kyllönen.

Samalla siirrymme kesäkokouksiin. Kokous pidetään maanantaina 9.6. klo 17 alkaen Tokoinrannassa Miina Sillanpään patsaan luona, jos sää sallii! Kylmällä tai sateisella säällä menemme Cafe Mascotin (Neljäs linja 2) yläkertaan. Vasemmistolinkin kokoukset ovat kesälläkin tuttuun tapaan avoimia kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Tervetuloa!

Tervetuloa suunnittelemaan Vasemmistolinkin tulevaa toimintaa!

Kokoonnumme lauantaina 29.3. Lintulahdenkadulle ideoimaan uutta ja jalostamaan vanhaa yhdessä. Paikalle voi tulla valmiiden ideoiden kanssa tai vaan viettämään mukavaa päivää tovereiden parissa. Kaikki uudet linkkiläiset ovat erityisen lämpimästi tervetulleita mukaan! [Read more…]

Kulttuurimaanantai on Kallion Vasemmiston ja Vasemmistolinkin yhteinen illanvietto elokuvan tai muun kulttuuritoiminnan merkeissä. Kulttuurimaanantait ovat avoimia kaikille vasemmistolaisesta toiminnasta kiinnostuneille!

Ensimmäisenä kertana 10.2. alkaen klo 18.00 katsomme elokuvan Kasvukausi. Elokuvateatterina toimii puoluetoimiston auditorio, joka sijaitsee osoitteessa Lintulahdenkatu 10. [Read more…]