Suomen kielen puutteellinen osaaminen on suurin este maahanmuuttajanaisten työllistymiselle, todetiin Vasemmistolinkin keskustelutilaisuudessa Vuosaaressa. Suomen kielen opetuksen tulisi tavoittaa myös kotiin jäävät naiset. Työnantajien asenteet maahanmuuttajia kohtaan koettiin myös työllistymisen estäjäksi. Lisäksi suomalaisilta naisilta kaivattiin tukea maahanmuuttajanaisille tasa-arvotietoisuuden lisäämiseksi.
Vasemmistolinkin keskustelua maahanmuuttajanaisten asemasta käytiin torstaisena iltana Vuosaaren kahvila Pokkarissa. Keskustelua olivat alustamassa tutkija Tuula Joronen Helsingin kaupungin tietokeskuksesta sekä kunnallisvaaliehdokkaat Oge Eneh (RKP, Espoo) ja Elena Rezov (Vasemmistoliitto, Helsinki).
Tuula Joronen alusti maahanmuuttajien tilanteesta Suomessa ja pääkaupunkiseudulla. Suomen väki on kansainvälistymässä nopeasti: viime vuodenvaihteessa Suomessa asui 172 928 vieraskielistä ihmistä, mikä on lähes kolmenkymmenen tuhannen lisäys kahden vuoden takaisiin lukuihin. Ulkomaalaistaustaisista ihmisistä lähes 40 prosenttia asuu pääkaupunkiseudulla (24 prosenttia Helsingissä). Helsingin väestöstä kahdeksan prosenttia on vieraskielisiä kansalaisia.
Vieraskielisistä ryhmistä suurin on venäjää äidinkielenään puhuvat, 45 000 ihmistä, viroa puhuvia on 20 000, englantia puhuvia 10 000 ja somalia puhuvia lähes saman verran. Arabiaa äidinkielenään puhuvia on Suomessa n. 8 000.
Vieraskielisten eli maahanmuuttajataustaisten kansalaisten työllisyystilanne on huonompi kuin kantaväestön. Vain perusasteen koulutuksen saaneista vieraskielisistä naisista vain kolmasosa on työllisiä (miehistä puolet). Keskiasteen tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneista maahanmuuttajanaisista työllistyy tällä hetkellä puolet (miehistä noin 60 prosenttia).
Työttömyysprosentti maahanmuuttajanaisilla on yli 25 prosenttia, miehillä noin kaksikymmentä. Alueelliset erot naisten lähtömaiden mukaan ovat suuria. Lähi-idässä ja Afrikassa syntyneiden naisten työttömyysaste on viisikymmentä prosenttia, venäläistaustaisten kolmekymmentä.
Jäykät kielitaitovaatimukset estävät työllistymisen
Pääkaupunkiseudulla työttömyysaste on alempi kuin muualla maassa. Silti korkeasti koulutettujen vieraskielisten on huomattavasti vaikeampi työllistyä kuin suomenkielisten. Ongelmana on kielitaito, jota vaaditaan korkean koulutuksen aloilla. Jorosen mukaan esimerkiksi julkisen sektorin työpaikoissa jäykät vaatimukset muodollisesta kielitaidosta estävät työllistymistä.
Maahanmuuttajanaiset ovat heterogeeninen joukko hyvin erilaisista syistä ja erilaisista lähtöolosuhteista tulleita ihmisiä. Siksi mitään kokonaisvaltaista strategiaa naisten työllistämiseksi on vaikea laatia. Vaikein asema on kokonaan työelämän ulkopuolella olevilla naisilla, koska kotona pysytellen ei pääse rakentamaan sosiaalisia verkostoja. Jorosen mukaan suomen kielen koulutuksen pitäisi saavuttaa nämäkin naiset, jotta heillä olisi mahdollisuus rakentaa elämää myös kodin ulkopuolelle.
Joronen haluaisikin suomen kielen koulutusta tarjolle riittävästi ja monessa muodossa. Koulutusta pitäisi olla tarjolla sekä koulutetuille että kouluttamattomille maahanmuuttajille ja sekä työelämässä mukana oleville että kotiin vielä jääneille.
Perhe ja aviomies vastaan työ
Oge Eneh työskentelee tuottajana Helsingin kulttuurikeskus Caisassa. Kun Caisa perustettiin, Suomessa oli 20 000 maahanmuuttajaa, nyt heitä on jo lähes yhdeksän kertaa niin paljon. Suomesta on tulossa aidosti kansainvälinen ja Helsingistä globaali kylä.
Enehin mukaan maahanmuuttajanaisten työllistymisessä yksi kipukohta on tasapainoilu yhteisöllisyyden ja individualismin välillä. Perinteet nostavat perheen jalustalle ja miehen perheen pääksi, työelämään mukaan lähteminen on tiukka paikka. Enehin mielestä maahanmuuttajanaisten työllistymiseen tarvittaisiinkin suomalaisten naisten tukea ja koulutusta sukupuolten tasa-arvosta. Ja tasa-arvosta ei voi puhua jos ei ole työtä.
Työtä löytyy usein verkostojen tai ystävien kautta. “Täällä sitä kutsutaan verkostoitumiseksi, Afrikassa sitä sanotaan nepotismiksi”, Eneh nauraa. Työnantajien ennakkoluuloiset asenteet poikkeavaa ihonväriä kohtaan ovat kuitenkin edelleen olemassa. Jos työtä ei löydy, kohtaa kotiin jääviä maahanmuuttajanaisia usein Enehin mukaan myös masennus.
Tietoa ja apua yrittäjäksi ryhtymiseen
Elena Rezov on asunut Suomessa jo 15 vuotta, hän tuli Suomeen 90-luvun alussa Virosta paluumuuttajana. KSL:n maahanmuuttajanaisille suunnatussa kerhotoiminnassa hän oppi suomen kieltä, tutustui yhteiskuntaan ja verkostoitui. Ajan myötä Rezov päätyi jopa itse vetämään kerhoa. Virossa poliisina työskennelleen Rezovin tie vei projektityöllistymisten kautta koulutukseen, sitten töihin ja lopuksi omaan firmaan. Rezov on nyt yrittäjä kauneudenhoitoalalla.
Yrittäjyys on monelle maahanmuuttajalle paras mahdollisuus työllistyä. Rezov kiittelee yrityksensä saamaa starttirahaa, jolla bisnes saatiin perustettua. Hän kertoo törmäneensä moniin maahanmuuttajataustaisiin yrittäjiin, joilla ei ollut edes tietoa mahdollisuudesta saada starttirahaa. Tietoa ja apua byrokratian kiemuroihin tarvittaisiin huomattavasti nykyistä enemmän.
“Suomen maahanmuuttajapolitiikka on kehittynyt 15 vuoden aikana, mutta helpolla ei pääse nykyäänkään. Täytyy olla koko ajan valmis opiskelemaan uutta ja menemään eteenpäin”, Rezov sanoo.