Vasemmistolinkki järjesti lokakuun alussa keskustelutilaisuuden Vasemmiston Eurooppa-työryhmän esittämästä Eurooppa-poliittisesta asiakirjasta. Tämän asiakirjan pohjalta on tarkoitus laatia Vasemmiston eurovaaliohjelma.

Asiakirjaluonnosta on yleisesti pidetty varsin hyvänä, kerrankin Vasemmistolla on painavaa sanottavaa euroopanlaajuisiin asioihin. Asiakirjassa pohditaan seikkaperäisesti eurokriisiä ja Euroopan talousjärjestelmää, ehdotetaan kansanäänestystä EMUsta ja esitetään uudistuksia Euroopan tason sosiaali-, työvoima-, liikkuvuus- sekä ympäristöpolitiikkaan sekä demokratiaa kasvattavia reformeja.

Asiakirjan esitelleen Eurooppa-työryhmän vetäjä Laura Tuomisen mukaan paperi on toki kompromissi, jolla haetaan sellaista linjaa, joka sopisi suurelle osalle Vasemmiston kannattajia. Hän kertoi paperin saaneen jo kritiikkiä kummastakin suunnasta: toisten mielestä siinä ei nähdä EUssa mitään hyvää, toiset taas ovat sanoneet, että “tässähän on antauduttu markkinaliberalismille”. Muutamat keskeiset kysymykset, kuten kehittääkö EUta kansallisten mallien pohjalta vai eri politiikoita harmonisoiden, jäävät asiakirjassa pohdinnan asteelle avoimiksi kysymyksiksi.

Tuomisen mukaan nationalistinen EU-kritiikki vetoaa tässä ajassa, mutta sillekään linjalle ei ohjelmassa ole haluttu lähteä. Ohjelmassa esitetään tiukkaa kritiikkiä nykyistä EUta kohtaan ja esitetään selkeä muutosohjelma, mikä toivottavasti tulee kanavoimaan eurokriittistä liikehdintää myös Vasemmiston taakse.

Ohjelman käsittelyn tueksi Vasemmistoliitto teki kyselyn jäsentensä näkemyksistä EU-politiikasta. Siihen vastasi 600 jäsentä, ja tulokset on määrä julkistaa syksyllä.

Jouko Kajanojan mukaan Vasemmiston kannattaisi nähdä EU-vaikuttaminen dynaamisena tekijänä, jolla vaikutetaan myös Suomen hyvinvointiin. EU on saatava progressiiviseksi, jotta myös Suomessa pärjätään. Kajanojan mukaan monet Suomen johtavat sosiaalipolitiikan tutkijat ovat aikaisemmin kannattaneet kansallisia ratkaisuja sosiaalipolitiikassa, mutta heistä monet ovat nyt kääntymässä siihen, että sosiaalipolitiikan keskeisiä kysymyksiä pitäisi ratkoa myös Euroopan tasolla.

Vasemmistolinkin eurovaaliehdokas Heikki Patomäen mukaan poliittiset asetelmat ovat kääntyneet viime vuosikymmeninä ympäri: uusliberaaleista on tullut kovia nationalisteja, ja he vetoavat kansalliseen etuun vastustaessaan kapitalismin ylikansallista sääntelyä. Patomäen mielestä nyt pitää viedä vasemmistolaiset tavoitteet kansalliselta tasolta korkeammalle tasolle. Edes Euroopan taso ei välttämättä riitä: monet ristiriidat ovat maailman ja maailmantalouden tasolla. Olisi pystyttävä virittämään toivoa luova visio tulevaisuuden Euroopasta ja maailmasta, pitää kertoa miten asiat voisivat olla.

Patomäen mukaan tässä ajassa ainoa muutosvoima on Vasemmisto. Niinkin erilaiset poliittiset toimijat kuin Jyrki Katainen, Timo Soini ja Esko Seppänen ovat kaikki omista lähtökohdistaan EUsta kuitenkin samaa mieltä: siinä ei tarvitse muuttaa mitään. Vasemmisto taas vaatii uudenlaista Eurooppaa.

Ajankohtaisista EU-asioista esiin nousi EUn ja Yhdysvaltojen väliset vapaakauppaneuvottelut. Patomäen mielestä neuvotteluista olisi luovuttava, sillä vapaakauppasopimus näyttää olevan 90-luvulla torjutun MAI-sopimuksen toisinto. Vapaakauppasopimus vain lisäisi yhtiöiden valtaa.

Luonnos Vasemmiston Eurooppa-poliittiseksi asiakirjaksi löytyy täältä: https://dl.dropboxusercontent.com/u/4740043/Eurooppapolitiikka/Esitys%20eurooppapolittiseksi%20asiakirjaksi.pdf

Vasemmistolinkki oli hyvin esillä viimelauantaisessa Helsingin Vasemmistoliiton piirikokouksessa. Olimme valmistautuneet huolellisesti lähettämällä osallistujille etukäteen sekä kannanottoesityksen puoluekokouskauden lyhentämisestä kahteen vuoteen että esittelyt ehdokkaistamme puoluevaltuustoon.

Piirikokous on Helsingin piirin ylin päättävä elin, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Kokousedustajia saa jokainen osasto lähettää jäsenmääränsä mukaisesti. Vasemmistolinkillä on tänä vuonna 22 edustajaa, ja olimme täysimääräisesti edustettuina – kukaan ei siis ollut sairastunut! Piirikokoukseen saa tulla kuka tahansa paikalle myös seuraajaksi, ja pöntössäkin sopii käydä puhumassa. Ainoastaan äänioikeus on rajattu virallisille edustajille.

Voitokkaat äänestykset

Piirikokouksen kannaksi hyväksyttiin esityksemme mukaisesti puoluekokouskauden lyhentäminen kahteen vuoteen. Lyhyempi sykli toisi valtaa ja päätöksiä lähemmäs jäseniä sekä aktivoisi puolueen ohjelmatyötä. Kokous muistutti kuitenkin myös lyhentämisen haittavaikutuksista, eli käytännössä rahasta. Jos kokouskautta lyhennetään, täytyykin samalla myös keventää kokouksen puitteita ja lisätä sähköisiä osallistumistapoja. Näin emme ole koko ajan valmistautumassa uuteen puoluekokoukseen, emmekä mene konkurssiin, mutta kaikki halukkaat pääsevät osallistumaan puolueen ylimpään päättävään elimeen. Vasemmistolinkki on tehnyt asiasta aloitteen kesäkuun puoluekokoukselle, mutta nyt tämä on siis myös Helsingin Vasemmistoliiton kanta.

Toinen kokouksessa hyväksytty kannanotto koski Helsingin terveysasemien säilyttämistä lähipalveluina.

Puoluevaltuustoon meillä oli monia hyviä ehdokkaita, yhteensä 7. Äänestyksessä valituiksi tulivat Anu Suoranta, Jenni Uljas ja Ilkka Levä. Lisäksi varalle linkkiläisistä valittiin Perttu Iso-Markku ja Elina Turunen. Kun valtuustopaikkoja on yhteensä 6, ja varapaikkoja 6, voidaan menestystämme pitää erinomaisena! Muut valitut olivat: Sirpa Puhakka, Dan Koivulaakso ja Henrik Nyholm, varalla Riku Ahola, Sampo Villanen, Aura Kostiainen ja Tiina Lintunen. Lisäksi kokous evästi puoluekokousedustajia valitsemaan valtuuston yleisjäseniksi Mikko Koikkalaisen Vasemmistolinkistä sekä Miikka Merikannon ja Pekka Saarnion. Puoluehallitukseen esitettiin Heidi Auvista ja Pekka Aimonahoa.

Yhdessä, hyvässä hengessä

Kokouksessa kuultiin poliittinen tilannekatsaus kulttuuriministeri Paavo Arhinmäeltä. Puhe oli lyhyempi kuin puheenjohtajien puheet historiankirjojen mukaan ovat tavanneet olla, mutta lyhyemmät olivat myös aplodit. Arhinmäki esitteli kehysriihen päätöksiä ja vastasi siihen kritiikkiin, mitä mm. Vasemmistolinkin vuosikokouskannanotossa on esitetty viestin kulkemisen hitaudesta.

Julkisuudessa riepoteltujen osinkoveropäätösten lisäksi kehysriihessä tehtiin myös muita – hyviä ja huonoja – päätöksiä. Arhinmäki toivoi, että vaikka monet päätöksistä ovat vasemmistolaisille vaikeita hyväksyä, voitaisiin onnistumisiin silti olla tyytyväisiä. Onnistuneista päätöksistä hän nosti esimerkeiksi opintotuen ja leikkausten torjunnan. Osinkoverosotkun ympärillä Arhinmäki näki myös hyvää: Vasemmistoliitto on ollut julkisuudessa esillä, ja päätös saatiin muutettua huomattavasti paremmaksi kuin mitä se heti kehysriihen jälkeen oli.

Arhinmäki myös päätti yleiskeskustelun, jota käytiin yhteensä 39 puheenvuoron verran. Hän viittasi useissa puheenvuoroissa todettuun yhteishenkeen ja yhteen hiileen puhaltamiseen. Kokous oli vahvasti yksimielinen siitä, että laadukasta ja asiallista kritiikkiä pitää esittää myös puolueen omaa toimintaa kohtaan, mutta etenkin ulospäin pitäisi kertoa omista saavutuksista ja tuoda esiin vastustajien huonoja tavoitteita.

Vasemmistolinkki jätti kesäkuussa pidettävälle Vasemmistoliiton puoluekokoukselle 12 aloitetta. 

Aloitteet:

Eroon Nordeasta
Esitämme, että puolue valmistelee pankkitilin siirtoa Nordeasta johonkin eettisemmin toimivaan pankkiin.

Perustelu: Ylikansallinen ja henkilöstöään irtisanova Nordea ei ole paras mahdollinen paikka Vasemmistoliiton rahaliikenteelle ja sen jäsenten jäsenmaksuille. Esitämme, että puolue kartoittaa vaihtoehtoisia pankkeja ja valmistelee pankkitilien siirron, mikäli siitä ei koidu kohtuuttomia kustannuksia tai muita ongelmia. Veroparatiisikysymykset ja toiminnan eettisyys ovat keskeisiä pankin valintaan vaikuttavia tekijöitä.

Jäsenäänestykset käyttöön
Puolueen sääntöjen 32§:ää muutetaan siten, että jäsenäänestyksiä järjestetään aina, kun 10 % jäsenistä tai 1/3 piirijärjestöistä sitä vaatii. Lisäksi sääntöjen pykälää 32 on muutettava siten, että jäsenäänestyksiä voitaisiin järjestää myös Internetin välityksellä.

Piiritasolla järjestetään piirin sisäisiä jäsenäänestyksiä riittävän tärkeiksi katsotuista asioista sekä tärkeistä henkilövalinta-asioista, esimerkiksi puoluekokousedustajat tai piirin esitykset puoluevaltuuston jäseniksi.

Jäsenäänestyksiä varten Vasemmistoliiton on otettava käyttöön verkossa toimiva äänestysväline.

Perustelut: Demokratiaa edistävänä liikkeenä Vasemmisto voisi olla edelläkävijä demokraattisten käytäntöjen lisäämisessä liikkeen sisällä. Nykyaikainen tekniikka mahdollistaisi  jäsenäänestysten ja -kyselyjen toteuttamisen helposti ja huokein kustannuksin.
Piireissä esityksistä puoluevaltuuston jäseniksi voitaisiin järjestää jäsenäänestys samalla kuin puoluekokousedustajistakin. Jäsenäänestykset antavat puolueen rivijäsenille mahdollisuuden saada äänensä kuuluviin, ja niitä kannattaisi järjestää paikallisesti myös asiakysymyksistä.

Kuukausilahjoitusmahdollisuus puolueelle
Otetaan käyttöön mahdollisuus ryhtyä puolueen kuukausilahjoittajaksi ja ryhdytään aktiivisesti keräämään kuukausilahjoittajia.

Perustelu: Kuukausilahjoitus on helppo tapa tukea puoluetta ja sen toimintaa. Monet kansalaisjärjestöt rahoittavat ison osan toimintaansa kuukausilahjoitusten kautta saatavalla tuella. Lahjoittajuus olisi jäsenyydestä irrallinen asia – voisimme saada lahjoittajiksi myös sellaisia kannattajia, jotka eivät syystä tai toisesta halua liittyä puolueeseen.

Luottamustehtävät kiertoon
Puolueen sääntöjä muutetaan siten, että Vasemmistoliiton valtakunnallisten luottamustehtävien haltijat eli puheenjohtajat, puoluevaltuusto ja puoluehallitus voidaan valita samaan tehtävään vain kahdeksi kaudeksi peräkkäin.

Perustelu: Vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen samalla pallilla istuvat henkilöt keskittävät valtaa itselleen. Tehtäviä kierrättämällä varmistetaan näkemysten ja toimintatapojen jatkuva uudistuminen. Kierrättämällä asiantuntemus leviää, uusille toimijoille saadaan mielekkäitä tehtäviä ja puolueen kasvot uudistuvat. Toteuttamalla kierto esimerkiksi erovuorojärjestelmän kautta saataisiin säilytettyä myös organisaation sisäinen hiljainen tieto.

Maassamuuttavien syrjintä puoluevaltuustossa lopetettava
Vasemmistoliiton sääntöjä tai niiden tulkintaa on muutettava siten, että asuinpaikan vaihtaminen Suomen sisällä ei johda puoluevaltuuston jäsenen puoluevaltuustopaikan menetykseen.

Perustelu: Piirinsä edustajaksi puoluevaltuustoon valittava on saanut poliittisen luottamuksen omalta piiriltään, ja saadun mandaatin tulee kestää kulloisestakin asuinpaikasta riippumatta. Kainuulainen ei Tampereelle muuttaessaan unohda automaattisesti saman tien kaikkea aikaisemmasta elämästään, kuten ei Itä-Suomeen muuttava helsinkiläinenkään. Internetin aikakaudella myös vanhan asuinpaikan poliittisen elämän seuraaminen on helppoa – yhteydet omaan piiriin eivät katkea muuttoauton kytkimen noustessa.

Perustetaan Vasemmistoliitolle osaamis- ja vapaaehtoispooli
Viime puoluekokous vuonna 2010 hyväksyi aloitteen, jonka mukaan puolueelle perustetaan osaamis- ja vapaaehtoispooli. Nyt on aika ryhtyä tuumasta toimeen. Puolue perustakoon osaamis- ja vapaaehtoistyöpoolin, johon puolueen jäsenet ja muut vapaaehtoiset ihmiset voivat ilmoittaa asiantuntemuksestaan, osaamisestaan ja halukkuudestaan tehdä vapaaehtoistöitä. Osaamisen ja vapaaehtoistyöhalukkuuden kartoittamiseksi uusille jäsenille lähetetään henkilökohtainen viesti, jossa pyydetään kertomaan vahvuudet, mielenkiinnon kohteet ja asiantuntijuudet sekä halukkuus tulla mukaan vapaaehtoispooliin.

Poliittiset työntekijät kiertoon
Vasemmiston ja sen eduskuntaryhmän tulisi edistää sellaista toimintakulttuuria, jossa luottamushenkilöiden lisäksi myös poliittiset työntekijät vaihtuvat säännöllisin väliajoin.

Tulevalla puoluekokouskaudella puolueen organisaatiota kehitettäessä on määritettävä, mitkä tehtävät puolueessa ovat luonteeltaan poliittisia. Esimerkiksi poliittinen sihteeri ja eduskuntaryhmän pääsihteeri vaikuttaisivat olevan itsestään selvästi poliittisia tehtäviä, mutta muitakin saattaa löytyä. Poliittisiin tehtäviin on analyysin jälkeen ryhdyttävä suhtautumaan, uuden toimintakulttuurin mukaisesti, kierrätettävinä paikkoina.

Perustelu: Työntekijät ovat poliittiselle liikkeellemme korvaamattoman tärkeä resurssi, ja heidän hyvä kohtelunsa on työväenliikkeelle kunnia-asia. Samalla on kuitenkin huomattava, että poliittisten työntekijöiden tulee nauttia poliittista luottamusta. Puoluesihteerin valitsee nykykäytännönkin mukaan puoluekokous, ja hänen mandaattinsa on ajallisesti rajattu. Toimintakulttuurimme pitäisi muuttua siihen suuntaan, että suhtaudumme muihinkin poliittisiin työntekijöihimme kuten puoluesihteeriin: tärkeinä ja arvostettuina toimijoina, joita on silloin tällöin välttämätöntä kierrättää uusien osaajien ja uusien ideoiden saamiseksi puolueen käyttöön.

Puolueelle perustetaan toimintarahasto
Puoluehallitus budjetoi esimerkiksi 20 000 euroa vuodessa toimintarahastoon, josta se myöntää sitä harkinnanvaraisesti hakemuksia vastaan uusiin hankkeisiin puolueosastoille ja toimintaryhmille. Rahaa ei myönnettäisi perustoimintaan tai palkkakuluihin, vaan hyvien ja kekseliäiden uusien projektien ja kampanjoiden toteuttamisen kuluihin.

Perustelu: Puolueessa on tarvetta toiminnalle, joka lähtee ruohonjuuritasolta. Hyvät toimintaideat eivät saa pysähtyä rahan puutteeseen. Uusia toimintamuotoja olisi mahdollista synnyttää rahaston avulla ja samalla myös puolueen näkyvyys kasvaisi. Toimintarahan tarkoitus ei ole rahoittaa perustoimintaa, vaan mahdollistaa hyvien toimintaideoiden toteuttaminen. Avustuksen käytöstä on toimitettava raportti ja tilitys.

Puolueen jäsenmaksujärjestelmän uudistaminen
Vasemmiston jäsenmaksujärjestelmä on uudistettava siten, että jäsenmaksuun lisätään yksi tai useampia suurempia maksuluokkia nykyisen maksimijäsenmaksun yläpuolelle. Samalla jäsenmaksuluokat muutetaan arvioidun vuosiansion mukaan määräytyviksi.
Perustelu: Progressio Vasemmistoliiton jäsenmaksussa ei ole nykyisellään riittävä. Korkeimman jäsenmaksuluokan saavuttaa kuukausituloilla, jotka vastaavat suomalaisen keskipalkkaa. Hyvätuloisilla puolueen jäsenillä on varaa ja usein myös halua maksaa jäsenyydestään enemmän.

Työelämän muutoksen vuoksi olisi myös järkevää ja johdonmukaista muodostaa jäsenmaksuluokat kuukausitulojen sijasta arvioidun vuosiansion perusteella, sillä yhä kasvavalle määrälle ihmisiä säännöllinen ja jatkuva kuukausipalkka ei ole arkipäivää.

Puolueen videoitavat kokoukset ja keskustelutilaisuudet
Esitämme, että puolue ryhtyy järjestämään säännöllisesti yleisölle avoimia keskustelutilaisuuksia, jotka videoidaan ja näytetään suorana internetissä. Keskustelutilaisuudet integroitaisiin lisäksi sosiaaliseen mediaan, jotta ihmiset voisivat esittää keskustelijoille kysymyksiä internetin kautta. Keskustelutilaisuuksiin osallistujia olisivat mm. puolueen ministerit, kansanedustajat sekä muut keskeiset henkilöt. Myös puolueen päätöksentekoelinten, etenkin puoluevaltuuston, kokoukset tulee videoida ja välittää suorana internetissä.

Puoluekokousaloitteiden jättöajan muuttaminen
Vasemmistoliiton sääntöjen 12 § on muutettava siten, että puoluekokousaloitteet on toimitettava puoluehallitukselle 8 viikkoa ennen puoluekokousta nykyisen 4 kuukauden sijasta.

Perustelu: Nykyiset säännöt määräävät puoluekokousaloitteet toimitettavaksi 4 kuukautta ennen puoluekokousta. Muilla puolueilla aloitteiden käsittelyaika ei ole ollenkaan noin pitkä. Kaikissa muissa merkittävissä puolueissa käsittelyaika on lähempänä kahta kuukautta.

Aloitteiden jättäminen lähempänä puoluekokousta sopii tiivistyvään poliittiseen rytmiin ja antaa mahdollisuuden suunnitella jätettäviä aloitteita paremmin, kun puoluekokouksen läheisyys herättelee jäsenistöä aktivoitumaan.

Puoluekokouskausi lyhennettävä kaksivuotiseksi
Perustelu: Kiivastahtinen politiikka vaatii nopeampaa kokoontumistahtia myös Vasemmistoliitossa. Kolme vuotta on poliittinen ikuisuus. Kaikissa muissa merkittävissä suomalaisissa puolueissa on lyhyempi puoluekokouskausi, joillakin puolueilla kausi on vain vuoden mittainen.

Lyhyempi puoluekokouskausi lisäisi jäsenten vaikutusmahdollisuuksia. Puoluekokous myös kiihdytttää puolueen sisäistä poliittista keskustelua ja ohjelmatyötä, joten lyhyemmällä kokouskaudella olisi myös puoluetta sisäisesti aktivoiva vaikutus.

Nyt voi vihdoin antaa oman äänensä perustulon puolesta, kun BIEN Finland – Suomen perustuloverkosto ry:n kansalaisaloite perustulosta on nyt allekirjoitettavissa. Jos aloite saa 50 000 allekirjoitusta, täytyy eduskunnan ottaa se käsittelyyn. Allekirjoituksia kerätään 1.2.2013 – 31.7.2013 välisen ajan.

Allekirjoita kansalaisaloite perustulosta (tarvitaan esim. pankkitunnukset)

Aloitteen tekstissä tavoiteltava perustulo määritellään sellaiseksi, joka ei heikennä pieni- tai keskituloisten asemaa. Perustulo maksettaisiin kaikille pysyvästi maassa asuville.

Lue kansalaisaloitteen teksti BIEN Finlandin sivuilla

Nimien keräys aloitteen tueksi alkaa nyt vauhdilla ja voimalla, ja Vasemmistoliito ja Vasemmistonuoret ovat aktiivisesti mukana. Tampereella järjestetään kampanjakoulutusta Hämeen Vasemmistonuorten, Tampereen yhteiskunnallinen opiston ja KSL:n järjestämänä lauantaina 16.2. klo 12-18.

Koulutus antaa osallistujille eväät osallistua Suomen perustuloverkoston kampanjaan sekä kampanjoida vasemmistolaisen perustulomallin ja -näkemyksen puolesta. Koulutus kestää päivän, minkä jälkeen on mahdollisuus viettää iltaa yhdessä. Koulutus sisältää konkreettista kampanjasuunnittelua.

Mukaan voi ilmoittautua osoitteeseen hame@vasemmistonuoret.fi.

Vasemmistolinkki kerää kevään aikana nimiä kansalaisaloitteeseen Helsingissä.

Lisää perustulosta:

BIEN Finland – Suomen perustuloverkosto ry, http://perustulo.org/

Kansalaisaloite perustulosta,
http://perustulo.org/kansalaisaloite-perustulosta/

Vasemmistoliiton perustulomalli (pdf),
http://dl.dropbox.com/u/4740043/jaettavia/keskusteluasiakirja_1_2011.pdf

Vasemmiston puoluevaltuuston kannanotto perustulosta,
http://www.vasemmisto.fi/ajankohtaista/kannanotot/2022-vasemmiston-perustulomalli-vaehentaeae-radikaalisti-koeyhyyttae.html

Massit Massoille -kampanja, http://massitmassoille.net/

Vihreiden perustulomalli, http://www.vihreat.fi/perustulo

Vasemmistoliitto on nimennyt työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella asiakirjaa punavihreästä hyvinvointivaltiosta kesän 2013 puoluekokoukseen. Asiakirjan tarkoitus on kuvata, miten sovitetaan yhteen ekologiset ehdot (vihreys) ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus (punaisuus) sekä tuottaa visio tavoiteltavasta tulevaisuuden maailmasta.

Asiakirjan tavoitteena on avata uusia näkökulmia, ideoita ja visioita vasemmistolaisen politiikan toteuttamisen tueksi ja selustaksi.

Vasemmistolinkki järjestää keskustelutilaisuuden, jossa pohditaan omia näkemyksiämme punavihreästä tulevaisuudesta. Keskustelutilaisuus on kaikille avoin, ja se järjestetään Vasemmistoliiton kokoustiloissa Helsingissä osoitteessa Lintulahdenkatu 10 to 31.1. klo 18 alkaen. Tervetuloa mukaan!

Millaista elämä on punavihreässä maailmassa? Millaisia muutoksia instituutioissa ja ihmisten arkielämässä sinne pääseminen edellyttää? Asiakirjan painopiste on tavoitetilan kuvaamisessa, kun puolueen aiemmissa asiakirjoissa se on ollut vaatimuksissa (poliittinen tavoiteohjelma) ja arvoperustassa (puolueohjelma).

Punavihreää hyvinvointivaltiota pohtii työryhmä, jota vetää tutkija Jouko Kajanoja. Jouko Kajanoja myös saapuu esittelemään asiakirjatyöryhmän ajatuksia Vasemmistolinkin 31.1. järjestämään tilaisuuteen.

Työryhmä on ajtuksia herättämään listannut keskeisiä teemoja ja kysymyksiä, joihin visiointityössä pitäisi kehittää vastauksia ja uusia näkökantoja. Näitä ovat:

• Ekologinen kestävyys: on määriteltävä rajat ja niiden edellyttämät toimenpiteet.
• Sosiaalinen hyvinvointi, joka sisältää yksilön autonomian, kuulumisen yhteisöön, mahdollisuuden vaikuttaa päätöksentekoon, itsensä sivistämiseen, mielekkääseen työhön, riittävään vapaa-aikaan ja muihin hyvinvoinnin ehtoihin. Se edellyttää uutta elämäntapaa, jota ei määritä pyrkimys lisääntyvään kulutukseen vaan kohtuullisuuden tuottamaan hyvään elämään.
• Työ ja toimeentulo: työn uudelleenmäärittely ja jakaminen, työn mahdollisuus kaikille ja kaikkien mahdollisuus yhteisöllisiin palveluihin, sosiaaliseen turvallisuuteen ja perustulon mahdollistamiin omiin valintoihin.
• Sivistys, kulttuuri, koulutus ja tieto: päämääränä kriittinen kansalaisuus ja itsestään ja omista päämääristään tietoiseksi tuleva yksilö, kaiken tiedon avoimuus ja patenttisuojien purkaminen.
• Asuminen ja liikenne, yhdyskuntarakenteen muutos, kaupunkikehitys ja maaseutupolitiikka.
• Rahoitus: miten järjestetään talous, joka antaa ilman kestävyysvajeita edellytykset sosiaaliseen hyvinvointiin, työhön ja toimeentuloon, koulutukseen ja tietoon sekä hyvää elämää tukevaan yhdyskuntarakenteeseen.
• Tuotantoa määrittävät ekologiset ehdot: yhteisten julkisten palvelujen osuuden ja palvelutuotannon osuuden kasvu, lisääntynyt paikallisuus energiapolitiikassa ja ruuan tuotannossa, paikallisen yhteistuotannon lisääminen, pitkäikäiset tuotteet ja materiaalien kierrätys sekä ympäristöteknologia.
• Valtarakenteiden muutos, jossa kaikkea valtaa läpivalaistaan ja hajautetaan ja neuvottelu ja yhteistyö ulottuvat korttelitasolta maailmanlaajuisiin kysymyksiin. Lähi- ja suorademokratia lisääntyvät. Tuotantoa ohjaavat yhteisesti tehdyt valinnat ja työpaikka- ja yritysdemokratia. EU:n muutetaan poliittiseksi yhteisöksi ja YK:ta vahvistetaan globaalia ekologiaa, ihmisoikeuksia ja tuotantoa ohjaavaksi kansojen tasavertaiseksi liitoksi.
• Miten visio toteutetaan: millaisia ovat ensimmäiset askeleet vision suuntaan ja millaisia yhteiskunnallisia liikkeitä tarvitaan niiden toteuttamiseksi.

Näiden teemojen lisäksi asiakirjassa voidaan käsitellä toki kaikkea muutakin. Lopullisesti asiakirjasta päättää puoluekokous kesäkuussa. Työryhmän tavoitteena on napakka punavihreän maailman olennaisimmat piirteet kuvaava asiakirja. Asiakirjan ensimmäinen luonnos pyritään saamaan valmiiksi jo helmikuun loppuun mennessä, joten nyt on oikea hetki ideoille ja visioille.

Vasemmistolinkki on vietellyt vähän hiljaiseloa vanhan vuoden viimeisinä viikkoina, mutta loppuvuoteen mahtuivat ainakin Helsingin Vasemmiston uuden piiritoimikunnan valinta ja yhdessä Pasila-Vallilan osaston kanssa järjestetyt pikkujoulut. Ensi viikolla tohina käynnistyy taas ja tuttuun tapaan kaikki linkkiläiset ja linkinmieliset ovat tervetulleita mukaan.

Vuoden 2013 piiritoimikunta valittiin syyspiirikokouksessa Malmin työväentalolla 24.11.2012. Linkkiläisistä Ilkka Levä valittiin piirin toiseksi varapuheenjohtajaksi, Mikko Koikkalainen ja Aaron Kallinen piiritoimikunnan jäseniksi ja Elina Vainikainen varajäseneksi.

Pikkujouluja vietettiin 8.12.2012 Suvilahden Huilaamossa.

Ohjelmassa oli muun muassa Red Trash -muotinäytös, jossa esiteltiin Marika Hyvärisen ihania, dyykatusta ja kierrätetystä materiaalista valmistettuja luomuksia.

Linkin tämän vuoden ensimmäinen kokous pidetään tiistaina 15.1. klo 18 alkaen Siltasen sivuhuoneessa (Hämeentie 13 B).

Torstaina 31.1. keskustellaan Vasemmistoliiton tekeillä olevasta Punavihreä hyvinvointivaltio -asiakirjasta. Kesäkuun puoluekokoukseen valmisteltavassa poliittisessa asiakirjassa tullaan linjaamaan Vasemmiston näkemyksiä tulevaisuudesta. Keskustelun alustaa asiakirjatyöryhmää vetävä Jouko Kajanoja. Tietoa tilaisuuden pitopaikasta ja tausta-aineistoa on luvassa pian.

Vasemmistolinkin syyskokous pidettiin tiistaina 30.10.2012 Dublinerissa. Yhdistyksen puheenjohtajan sanoin väkeä oli kuin FC Viikinkien pelissä (eli ilahduttavan paljon) ja keskustelu kävi kuumana. Vasemmistoliiton puoluesihteeri Sirpa Puhakka vieraili kokouksessa ja alusti keskustelun edellisviikonloppuna käydyistä kunnallisvaaleista ja poliittisesta tilanteesta laajemmin. Lisäksi käsiteltiin normaaleja syyskokousasioita ja Helsingin Vasemmiston tulevaa syyspiirikokousta.

Kuten tiedetään, vaalit menivät Vasemmistolta Helsingissä oikein hyvin ja valtuustoon saatiin kaksi lisäpaikkaa puolueelle. Vasemmistolinkistä Silvia Modig valittiin uudelle kaudelle valtuutetuksi ja Anu Suoranta varavaltuutetuksi. Kaikkiaan Helsingin Vasemmiston valtuustoryhmän uudet jäsenet tulevat laajemmalta alueelta ja edustavat paremmin koko kaupunkia kuin aiemmin. Muualla maassa vaalien tulos ei valitettavasti ollut puolueen kannalta yhtä hyvä, vaikka ilahduttavia uutisia kuultiin ympäri maata. Esimerkiksi nuorten naisten Li Anderssonin ja Hanna Sarkkisen menestys Turussa ja Oulussa ja Kotkan Vasemmiston kahmimat kaksi lisävaltuustopaikka lämmittivät myös linkkiläisten mieliä.

Helsingin lisäksi monissa suurissa kaupungeissa Vasemmisto on hyvässä nosteessa, mutta maaseudulla puolueella on suurempia haasteita. Kokouksessa esitettiin myös huoli siitä, ettei puolueen keski-ikäistä ja vanhempaa väkeä unohdettaisi nuorten toivojen menestystä hehkutettaessa. Kaikenikäisten ja erilaisista taustoista tulevien puolueen jäsenten huomioiminen ja voimavarojen hyödyntäminen onkin varmasti yksi niistä haasteista, johon erityisesti nyt alkavan pitkän vaalitauon aikana on syytä kiinnittää huomiota.

Kuntavaalien alhainen äänestysaktiivisuus puhutti myös linkkiläisiä. Vastikään perussuomalaisten eduskuntavaalivoittoa ruotineen Perin suomalainen jytky -kirjan julkaissut Puhakka huomautti, että maahanmuuttajataustainen väestö on yksi tärkeä ryhmä, joka Vasemmiston tulisi jatkossa huomioida ja yrittää aktivoida mukaan politiikkaan. Helsingin Vasemmistolla oli kunnallisvaaleissa useita hyviä maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita, joista kukaan ei kuitenkaan saanut tarpeeksi ääniä valtuustopaikkaan. Jussi Halla-ahon suuri äänisaalis kertoo Puhakan mukaan siitä, että maahanmuuttokriittinen ja rasistinen puhe vetoaa edelleen suuren osaan äänestäjistä, vaikka maahanmuutto ei kuntavaalien alla keskusteluihin noussutkaan.

Myös viestinnän kehittäminen on yksi Vasemmistoliiton poliittisen perustyön suurista haasteista nyt vaalien välillä. Vasemmistolainen ääni pitäisi saada kuulumaan erityisesti nettikeskusteluissa ja viestinnän pitäisi olla suunnitelmallisempaa ja ammattimaisempaa, erityisesti kun tiedetään, ettei Vasemmistoliitto ole mikään valtamedioiden suosikki. Vaalikentät hiljenevät nyt kesän 2014 eurovaaleihin asti, mutta vasemmistolaisen politiikan rakentamisessa riittää työtä ja haasteita vaalitauollakin.

Vaali- ja poliittisen katsauksen lisäksi käsiteltiin normaaleja syyskokousasioita. Päätettiin muotoilla poliittinen kannanotto liittyen alhaiseen äänestysaktiivisuuteen ja koulutuksen merkitykseen yhteiskunnallisen aktiivisuuden synnyttäjänä. Lisäksi hyväksyttiin vuoden 2013 talousarvio ja toimintasuunnitelma sekä yhdistyksen manifesti pienin muutoksin.

Helsingin Vasemmiston syyspiirikokous pidetään Malmin työväentalolla lauantaina 24.11.2012. Linkki saa asettaa kokoukseen 21 edustajaa, joista osa valittiin syyskokouksessa. Halukkaat piirikokousosallistujat voivat ilmoittautua pj. Pertulle. Lisäksi päätettiin kolmen aloitteen muotoilemisesta piirikokoukselle ja linkkiläisten ehdokkaiden esittämisestä piiritoimikunnan jäseniksi. Myös aloitteita ehtii vielä tekemään ja piiritoimikuntaehdokkaita esittämään (tai asettumaan ehdolle). Ehdokkaista tulee piakkoin esittelyt myös nettisivuille. Jouko Kajanoja esitteli lyhyesti Punavihreä hyvinvointivaltio -visiopaperista, jota valmistellaan ensi kesän puoluekokousta varten. Asiakirjaa käsitellään tarkemmin tulevissa Vasemmistolinkin kokouksissa.

Seuraava yhdistyksen kokous pidetään maanantaina 19.11. klo 18 alkaen Siltasessa, tervetuloa kaikki Vasemmistolinkin jäsenet ja linkinmieliset!

Vasemmistolinkki rahtasi itsensä ja kirjatorinsa lauantaipäiväksi Itäkeskuksen Tallinnanaukiolle vaalikampanjointia tekemään. Paikalla oli aurinkoisessa säässä paljon ihmisiä. Sadat vaalilehdet ja -esitteet vaihtoivat omistajaa innokkaalta ehdokkaalta kiinnostuneelle äänestäjälle.

[Read more…]

Tämä mainos on tulossa seuraavaan Voima-lehteen (ilmestyy 1.10.).

Kunnallisvaaliehdokkaamme löytyvät myös meidän sivuiltamme! Helsingin Vasemmiston koko ehdokaslista löytyy Helsingin ehdokassivuilta.