Vasemmistoliiton tulee ajaa tasa-arvoista yhteiskuntaa, jossa elämä ei riipu ihmisen taloudellisesta tai sosiaalisesta taustasta. On kritisoitava jatkuvan talouskasvun ihannointia, joka on nopeasti tuhoamassa ympäristön, kulttuurin ja ihmisten hyvinvoinnin.
Vaadimme perustavanlaatuista muutosta tuotannossa, verotuksessa, työelämässä, kouluissa, terveydenhuollossa ja vaalijärjestelmässä. Tuotannon tehtävä on tukea ihmisten hyvinvointia, ei päinvastoin. Yhteiskunnan palveluiden tulee olla maksuttomia ja ne rahoitetaan progressiivisten verojen kautta. Poliittinen tavoiteohjelma on ohjelma kohti tällaista yhteiskuntaa.
Vasemmistoliiton poliittisen tavoiteohjelman tulee olla tiivis, konkreettinen ja selkeäkielinen, jotta sen käyttöarvo olisi mahdollisimman suuri. Asetettujen tavoitteiden tulee olla radikaaleja, eikä oman politiikan kärkiä saa katkaista ennakkoon. Konkreettiset vaatimukset antavat aatteelle sisältöä: on vältettävä kaikille hyvää -höttöä, jonka kaikki puolueet voisivat allekirjoittaa. Esimerkiksi jos termin ”oikeudenmukainen verotus” korvaa sanoilla ”pääomaveron kiristäminen”, tulee Vasemmistoliiton viesti esiin.
Ohjelman läpileikkaaviksi teemoiksi tulisi ottaa:
talous – demokratian ja julkisen omistuksen lisääminen talouselämässä
ympäristö – ilmastopäästöjen ja muiden ympäristövaikutusten minimointi
tasa-arvo – sukupuolesta, iästä ja taustasta ym. riippumatta
Vasemmistolinkin mielestä seuraavat kolmetoista asiaa on otettava puolueen tavoitteiksi. Lista ei sisällä kokonaista maailmanselitystä, vaan muutamia keskeisiä, konkreettisia ja ajankohtaisia vaatimuksia.
1. Politiikka politiikkaan – rahan valta ulos eduskunnasta
Vaalirahakohu on paljastanut liike-elämän ja politiikan kytkökset. Nyt henkilöt korostuvat liikaa ja asiakysymykset jäävät taka-alalle. Politiikka on saatava politiikkaan. Vaalirahoitukselle on asetettava kampanjakatto ja sallittava kaikille puolueille vain valtion maksama peruspaketti Yleisradion tiedotusvälineissä.
2. Kestävä yhteiskunta – työtä jaettava tasaisemmin
Talouskasvu tuhoaa ympäristön ja tuhlaa luonnonvarat. Siksi tavoitteena ei saa olla talouden jatkuva kasvu, vaan ihmisten hyvinvointi, joka on muutakin kuin rahaa. Työtä jakamalla ja vapaa-aikaa lisäämällä hyvinvointi kasvaa ekologisesti. Perustulo ja lyhyempi työaika takaavat ihmisille riittävän toimeentulon, enemmän elämää ja vapaa-aikaa.
3. Ilmastopäästötön yhteiskunta – maksuton paikallisliikenne koko maahan ja maksuttomia matkoja kaukoliikenteeseen
Ilmastonmuutos uhkaa koko ihmiskunnan olemassaoloa. 80 prosentin päästövähennystavoitteet eivät riitä, vaan katastrofin estämiseksi on hiilidioksidipäästöjä vähennettävä vuoteen 2050 mennessä 100 prosenttia ja siirryttävä päästöttömään tuotantoon, energiaan, liikenteeseen ja asumiseen. Maksuton joukkoliikenne on tasa-arvoinen ja kansantaloudelle pitkällä aikavälillä edullinen tapa torjua ilmastonmuutosta.
4. Terveys ei ole kauppatavaraa – julkinen terveydenhoito maksuttomaksi ja Kela-korvaukset pois yksityiseltä puolelta
Terveydenhoidon pitää olla tasa-arvoista ja riippumatonta ihmisten taloudellisesta tilanteesta tai sosiaalisesta taustasta. Nykyisin ei ole olemassa aidosti yksityistä terveydenhuoltoa, on kaksi julkista, joista toinen maksaa käyttäjille enemmän. Tasa-arvoiseen terveydenhoitoon ilman lääkäripulaa päästään siirtämällä yksityisen terveydenhoidon tuki julkisen terveydenhoidon tukeen.
5. Suomi rauhan suurvallaksi – asevelvollisuus vapaaehtoiseksi
Asevelvollisuusarmeija vastaa heikosti uhkakuvien moninaistumiseen. Suuren reservin koulutus ja ylläpitäminen on kallista ja epätarkoituksenmukaista. Asepalvelus myös lykkää opintojen ja työnteon aloittamista. Siviilipalvelus on vaihtoehtona keinotekoinen ja epätarkoituksenmukainen. Siksi on siirryttävä rauhan aikana vapaaehtoiseen asepalveluun.
6. Oikeus kotiin ja työntekoon maahanmuuttajille – säilöönottokeskukset lakkautettava
Tavarat ja palvelut liikkuvat vapaasti – miksi ihmisten liikkumista rajoitetaan? Maahanmuuttajien sijoittaminen pitkiksi ajoiksi vastaanottokeskuksiin epävarmuuteen on epäinhimillistä. Laitossijoituksen sijaan on kaikille Suomessa asuville ja maahanmuuttajille taattava oikea koti kahden kuukauden kuluessa, mahdollisuus kielenopiskeluun (esim. lastenhoitojärjestelyin) ja oikeus työntekoon (työ- ja oleskelulupa erotettava toisistaan).
7. Taiteet kuuluvat kaikille – kulttuuri maksuttomaksi
Taide ei ole tuote vaan osa elämää. Kaikkien taidemuotojen tulisi olla vapaasti ihmisten koettavissa. Internet on suuri kirjasto, jossa tiedon välittäminen ei saa olla rikos. Taiteentekijöiden tulojen turvaksi on perustettava nettirahasto, jota kartutetaan nettilataamisen mukaan ja valtion tuella. Myös taiteilijoiden sosiaaliturvaa tulee vahvistaa.
8. Uskonto yksityisasiaksi – uskontojen opetus pois kouluista
Uskontojen merkitys yhteiskunnassa ja ihmisten arkipäivässä on vähentynyt samalla kun uskontojen kirjo on moninaistunut. Monet jokaisen elämään kuuluvat asiat ovat kuitenkin jääneet seurakuntien vastuulle. Uskonnollisia yhteisöjä tulee koskea samat oikeudet ja velvollisuudet kuin aatteellisia yhdistyksiä. Ensi askeleena kohti todellista uskonnonvapautta tulisi uskonnonopetus poistaa kouluista ja siirtyä aidosti tunnustuksettomaan opetukseen.
9. Verotus ohjaamaan tuotantoa ympäristöystävälliseksi ja reiluksi
Lisääntyneen tuotannon kasvavat ympäristö- ja sosiaaliset ongelmat eivät ole ratkenneet vapailla markkinoilla. Reilu kauppa ja ympäristösertifikaatit ovat kuitenkin osoittaneet, että kestäviä tuotantotapoja on olemassa, jos niille annetaan mahdollisuus. Valintoja ei voi jättää vain yksilön vastuulle, vaan tarvitaan yhteisiä sääntöjä. Esimerkiksi porrastettu arvonlisävero tai vihreä tuotantovero ovat hyviä keinoja ohjata kulutusta parempaan suuntaan.
10. Eroon asumisen luokkataistelusta – omistusasujien verovähennykset myös vuokralaisille
Omistusasumisen tukeminen, kuten asuntolainojen verovähennysoikeus suosii suurituloisia ja on johtanut vuokra-asumisen vähenemiseen ja toissijaiseen asemaan. Huono kaavoitus hajauttaa asutusta ja sitoo ihmiset omistusasuntoihin ja pankkeihin. Vuokra-asuntoja on lisättävä ja eri asumismuotojen eriarvoistava kohtelu on lopetettava. Myös vuokralaisten on saatava asumismenoistaan verovähennyksiä. Pitkällä aikavälillä kaikista suurituloisia hyödyttävistä verovähennyksistä on päästävä eroon.
11. Yliopistoista kriittisen ajattelun tyyssijoja
Huippututkimuksen taustalla on aina kriittinen ajattelu. Yliopistot palvelevat myös koko yhteiskuntaa parhaiten, kun kriittistä ajattelua vaalitaan. Tiedepolitiikassa pitää lyhytnäköisen liike-elämän ohjaaman innovaatioharhan sijaan panostaa pitkäjänteiseen perustutkimukseen, jonka tulokset ovat kaikkien käytettävissä. Maksuton korkeakoulutus on jatkossakin sivistyksen perusta.
12. Ekologiseen metsätalouteen – kotimaista bioenergiaa on tuettava
Teollisuus siirtyy Suomesta ulkomaille ja ilmastokriisin torjumiseksi tarvitaan uusia ekologisesti kestäviä työpaikkoja ja osaamista. Suomessa tulee tukea bioenergian, energiatehokkaan rakentamisen ja puurakentamisen kehittämistä. Trooppinen palmuöljy ja etanoli sekä turve eivät ole kestävää bioenergiaa. Bioenergian käytön tulee perustua huolellisesti laadittuihin kestävyyskriteereihin.
13. Mediamaksu kerättävä tulojen suhteessa verotuksen kautta tai suoraan valtion budjetista
Yleisradion rahoitukseksi suunniteltu asuntokohtainen mediamaksu on tasamaksu, joka syrjii voimakkaasti pienituloisia ja yksinasujia. Parempi ja tasa-arvoisempi tapa hoitaa Yleisradion rahoitus on kerätä rahat tuloverotuksen yhteydessä tai suoraan valtion budjetista. Näin kaikki osallistuisivat rahoitukseen maksukykynsä mukaan. Yleisradion riippumattomuus on varmistettava yli vaalikauden ulottuvilla rahoituspäätöksillä.
Vasemmistolinkin puolesta
Jan Koskimies, Elina Turunen, Perttu Iso-Markku, Jenni Uljas, Kaisu Suopanki, Anu Jäppinen, Mikko Koikkalainen, Riikka Taavetti, Martina Reuter
Julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehden Horisontti-palstalla sekä verkkolehdessä 11.12.2009.