Veli-Matti Törmälehto kertoo Tilastokeskuksen uusimmassa Hyvinvointikatsauksessa ( 4/2008) OECD:n tuloerotutkimuksen tuloksista. Suomen kannalta tärkeimmät tulokset ovat seuraavat:
- Kahdessakymmenessä vuodessa eli 1980-luvun puolesta välistä 2000 ensimmäisen vuosikymmenen puoliväliin tuloerojen kasvu oli OECD-maista nopeinta Suomessa. Tuloerot ovat kasvaneet melkein kaikissa OECD-maissa, mutta Suomessa tuloerojen kasvu oli kolminkertaista OECD-maiden keskimääräiseen tuloerojen kasvuun verrattuna.
- 1980-luvun puolivälissä Ruotsi, Suomi ja Tanska olivat pienimpien tuloerojen maat. Ruotsi ja Tanska ovat edelleen pienimpien tuloerojen maita, mutta Suomi on siirtynyt keskieurooppalaiseen ryhmään, johon kuuluvat Ranska, Belgia, Luxemburg, Hollanti, Itävalta, Tsekki ja Pohjoismaista Suomen lisäksi Norja.
- Tärkein tuloerojen kasvua selittänyt tekijä ovat yrittäjätulojen ja erityisesti omaisuustulojen kasvu. Suomessa keskeinen vaikuttaja on ollut verotuksen muutos, joka on suosinut suuria tuloja ja erityisesti omaisuustuloja. Samaan suuntaan on vaikuttanut tulonsiirtojen eli sosiaaliturvan suhteellisen merkityksen heikkeneminen. Omaisuustulojen kasvu sekä verotuksen ja tulonsiirtojen kautta tapahtuva tulojen uudelleenjaon väheneminen ovat kasvattaneet tuloeroja viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana useissa OECD-maissa, mutta erityisesti Pohjoismaissa ja voimakkaimmin Suomessa.
- Palkkaerojen muutokset selittävät tuloerojen kasvua jonkin verran. Suomi on yksi niistä maista, joissa ei ole ollut merkittävää palkkaerojen kasvua.
- Demografiset tekijät selittävät noin yhden prosenttiyksikön Suomen kuuden prosenttiyksikön tuloerojen kasvusta. Tämä johtuu siitä, että kotitalouksien pieneneminen ja siinä erityisesti yksinasuvien suhteellisen osuuden kasvu vaikuttaa monimutkaisella tavalla tuloeroja koskeviin laskelmiin. (Tulolaskelmissa otetaan huomioon kotitalouden rakenne. Niissä tehdään ns. kulutusyksikkökorjaus. Tulojen oletetaan jakautuvan kotitalouden sisällä niin, että ensimmäinen aikuinen saa arvon 1, muut yli 13-vuotiaat arvon 0,5 ja alle 14-vuotiaat arvon 0,3. Siten kotitaloudet, jossa on
- yksi aikuinen, jonka käytettävissä oleva tulo on 1000 €,
- kaksi aikuista, joiden käytettävissä oleva tulo on 1500 € ja
- kaksi aikuista ja yksi alle 14-vuotias lapsi, joiden käytettävissä oleva tulo on 1800 €,
katsotaan laskelmassa samantuloisiksi. Suuret kotitaloudet hyötyvät erityisesti asumismenoissa.)
- Tuloerolaskelmissa käytetään eriarvoisuuden mittana Gini-kerrointa. Gini-kerroin saa arvon nolla, jos tulot jakautuvat äärimmäisen tasaisesti niin, että jokainen saa yhtä paljon. Gini-kerroin saa arvon 1 (usein käytetään prosentteja, jolloin arvo on 100), jos tulot jakautuvat äärimmäisen epätasa-arvoisesti niin, että yksi saa kaiken eivätkä muut mitään.