Seminaarin pääalustaja oli Jouko Kajanoja, joka esitti näkemystään perustuloa kohti etenemisestä sosiaalipoliittisten uudistusten lähtökohtana. Häntä kommentoivat Kelan osastopäällikkö Olli Kangas, tutkija ja kaupunginvaltuutettu Anna Kontula sekä tutkija Pertti Honkanen. Puhetta johti Vasemmistofoorumin Laura Tuominen.
Jouko Kajanojan haastattelu (julkaistu Sosiaalifoorumi-lehdessä):
KELAn yhteiskuntatutkimuksen päällikön paikalta tovi sitten eläköitynyt Jouko Kajanoja haluaa lämmitellä haalentunutta suomalaista perustulokeskustelua. Kajanoja tuo soppaan oman mallinsa, jossa perustuloa lähestytään askel kerrallaan toteuttamalla sarja sosiaalipoliittisia uudistuksia.
Jouko Kajanoja, miten kuvailisit nykyistä perustulokeskustelua?
“Paras sana lienee hämmentävä. Ensinnäkin meillä on friedmanien ja wahlroosien uusliberalistiset perustulomallit, jotka ovat tasoltaan pieniä ja tähtäävät etupäässä halpatyövoiman luomiseen ja hallinnon yksinkertaistamiseen.”
“Toiseksi meillä on vihreiden ehdotus 440 euron perustulosta. Vihreiden malli ei ratkaise sosiaalipoliittisia ongelmia, vaan saattaa aiheuttaa vanhojen ongelmien lisäksi uusia. Sitä on vaikea kokea oikeudenmukaiseksi, sillä sen suurimpia voittajia ovat opiskelijat ja vuorineuvoksettaret. Nykyisiin toimeentulotuen saajiin se ei vaikuttaisi mitenkään.”
“Lisäksi monet puhuvat köyhyysrajan ylittävästä perustulosta, jonka taso tulisi olla jossain 1000-1200 euron paikkeilla. Tällainen perustulo muuttaisi radikaalisti yhteiskuntaa ja valtion roolia ja nostaisi veroasteen taivaisiin. Mallia ei pystyisi toteuttamaan yhdessä maassa, siihen tulisi siirtyä yhtä aika koko EU:n tai mieluiten koko maailman tasolla. Malli on luonteeltaan utooppinen, mutta siihen liittyvä keskustelu nostaa esiin tärkeitä asioita.”
Onko perustulo siis syytä unohtaa?
“Ehdottomasti ei! Perustulon lupaus on vapauden ja valinnanmahdollisuuksien lisääminen ja mahdollisuus vähentää työntekoa. Nykyinen sosiaalipolitiikka kulkee täsmälleen päinvastaiseen suuntaan. Kaikkea tarveharkintaa lisätään ja tuensaajien kontrolli ja syynääminen lisääntyy. Toisaalta on myös tiedostettava perustulomallien riskit, esimerkiksi halpatyömarkkinoiden syntyminen ja yhteiskunnallisten kuilujen syveneminen.”
Minkälaista perustulomallia itse esität?
“Nykyisinkin ihminen saa ‘perustulonsa’, eli rahaa vastikkeetta jos ensin myy omaisuutensa ja jaksaa raahautua sosiaalitoimiston luukulle. Minä ehdotan sosiaaliturvajärjestelmän asteittaista kehittämistä perustulon suuntaan lisäämällä valinnanvapautta sekä parantamalla ja yhtenäistämällä perusturvaa.”
“Ensimmäiseksi toimeentulotuen tasoa pitäisi nostaa ja siitä pitäisi karsia nöyryyttäviä ja rankaisevia osia. Työstä kieltäytymisen helpottaminen voisi pakottaa työmarkkinoitakin muuttumaan. Nykyisin tarjotusta työstä kieltäytyminen johtaa työmarkkinatuen menettämiseen ja 20 prosentin menetykseen toimeentulotuesta.”
“Haluan tuoda keskusteluun etenemisnäkökulman rakentaakseni siltaa utooppisen perustulon tavoittelijoiden ja perustulon vastustajien välille. Molemmat esittävät tärkeitä näkökulmia, jotka on otettava perustulokeskustelussa huomioon.”
Mikä perustulon vastustajien argumenteissa osuu oikeaan?
“Perustulon vastustajat heittelevät ilmaan kauhukuvia kattoon syljeskelevistä peräkammarin pojista ja ihmisten heitteillejätöstä. Laiskuus-argumentti on mielestäni perusteeton. Olen ollut paljon tekemisissä pitkäaikaistyöttömien kanssa, ja sitä kautta on tullut selväksi, että ihmiset haluavat tehdä jotakin järkevää ja yhteisöllistä, ei kukaan halua vain makailla.”
“Heitteillejättö-argumentissa voi sen sijaan olla tiettyä perustetta. On olemassa tietty porukka, jonka on vaikea tulla mukaan yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Heille voisi toimia Paltamossa kokeiltu malli, jossa ilman rangaistuksia tarjotaan ihmisille työn ja osallistumisen väyliä. Kokeiluun osallistuneet ihmiset ovat siellä olleet hyvin tyytyväisiä.”
“Erityisen ongelman muodostavat nuoret syrjäytyvät tyypit. Peruskoulun jälkeen heille avautuu eteen kuilu, jota silloittamaan yhteiskunnan pitäisi tarjota mahdollisuuksia eikä rangaistuksia. Kuulemieni ammattilaisten mukaan rankaisu- ja pakkokeinot vain pahentavat näiden nuorten tilannetta. Esimerkiksi nykyisin käytössä oleva malli, jossa alle 25-vuotiaiden on pakko hakea ammatilliseen koulutukseen työttömyysturvan menettämisen uhalla on epäonnistunut täysin. Nuoria ei saada koulutukseen, vaan heidät syrjäytetään kokonaan järjestelmien ulkopuolelle.”
Mikä perustulo?
-
Perustulo on sosiaaliturvajärjestelmä, jossa syyperusteinen sosiaaliturva (opintotuki, vanhempainraha, työmarkkinatuki yms.) on kokonaan tai osittain korvattu kaikille kansalaisille maksettavalla perustulolla.
-
Perustulosta käytetään usein nimityksiä kansalaispalkka tai negatiivinen tulovero. Nämä tarkoittavat oleellisesti samaa asiaa, vaikkakin korostavat järjestelmän eri puolia.
-
Perustulo rahoitetaan verotuksella – uusliberaaleissa perustulomalleissa perustuloon liitetään tasavero, vasemmistolaisissa malleissa progressiivinen eli tuloeroja tasaava verotus
-
Perustulosta keskustellaan paljon ympäri maailmaa, mutta kokeiluista huolimatta mikään maa ei ole vielä ottanut käyttöön perustuloa tai sen kaltaista järjestelmää