Vasemmistolinkki ry:n mielestä “Lex Nokiana” tai “urkintalakina” tunnettu hallituksen esitys HE 48/2008 laiksi sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta tulisi hylätä tai palauttaa uudelleen valmisteluun.
Julkisessa keskustelussa on valitettavan myöhään, vasta viime viikkoina, tuotu esiin lakiin liittyvät ongelmat. Laki koskee suurempia asioita kuin vain julkisuudessa käsiteltyä työnantajien oikeutta seurata työntekijöiden sähköpostiviestejä yrityssalaisuuksien turvaamiseksi.
Toteutuessaan laki mahdollistaisi yksityishenkilöiden viestinnän tarkkailun työpaikkojen lisäksi myös monessa muussa yhteisötilaajassa: kouluissa, yliopistoissa, kirjastoissa, taloyhtiöissä ja jopa eduskunnassa itsessään. Lakiesitys ei aio avata urkittavaksi vain sähköpostia, vaan kaiken IP-pohjaisen tietoliikenteen.
Vasemmistolinkin mielestä koko lakiesityksen tarpeellisuus on kyseenalainen. Yritysten huoli yritysvakoilusta on perusteltu, mutta uuden lain vaikutus vakoilun ehkäisyyn jäisi todennäköisesti vähäiseksi. Rikolliset ymmärtävät kyllä olla käyttämättä yrityksen sähköpostia tai suojaamattomia tietoyhteyksiä toimiinsa. Sen sijaan laki avaa vakoilun uhkan varjolla oven massiiviselle työntekijoiden, opiskelijoiden ja jopa kirjaston käyttäjien verkonkäytön tarkkailulle ja urkinnalle.
Työpaikoilla työntekijän sähköisen viestinnän avaaminen työnantajan tarkkailulle avaa reittejä tympeille skenaarioille, joissa jo tarkkailun mahdollisuuden vuoksi työntekijät eivät kahvitauollakaan uskalla kirjoittaa henkilökohtaisia sähköposteja tai klikkailla facebookia.
Lain myötä yhteiskunnan vähittäinen muuttaminen suureksi BB-taloksi on ottamassa aimo askeleen eteenpäin.
Yksityisyydellä on tärkeä arvo työpaikoillakin. Lakiesitys tulisi hylätä tai palauttaa uudelleen valmisteluun. Vasemmistolinkki ry toivoo asiassa aktiivista otetta liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Martti Korhoselta (vas.).