Helsingin toiseksi suurin Vasemmistoliiton osasto Vasemmistolinkki esittää Veronika Honkasaloa ehdolle puolueen varapuheenjohtajaksi. Esitys tehtiin yksimielisesti osaston kokouksessa 22.2.2016.

Vasemmistoliiton toiminta on uudistunut Helsingissä vahvasti viime vuosina ja jäsenmäärä ja kannatus on kasvanut merkittävästi. Valtuutettuna ja valtuustoryhmän puheenjohtajana Honkasalo on ollut keskeisellä paikalla vauhdittamassa uusia tekemisen ja viestinnän tapoja. Tätä uudistumista ja kasvujohteisuutta tarvitaan myös Vasemmistoliiton valtakunnalliseen politiikkaan.

Hallituksen leikkauspolitiikka kohdistuu erityisesti naisiin. Samaan aikaan rasismi ja naisviha nostavat Suomessa päätään. Vasemmistolinkin mielestä vaikea tilanne avaa myös uusia mahdollisuuksia feministiselle ja antirasistiselle politiikalle. Siksi puoluejohtoon tarvitaan Honkasaloa, joka on poliittisen kentän näkyvimpiä toimijoita näissä kysymyksissä.

Vasemmistolinkin syyskokouksessa 19.11.2015 hyväksytty kannanotto:

Pariisin verilöyly hämmentää ihmisten mieliä. Pelkoa ja turvattomuutta ei saa kuitenkaan käyttää poikkeustilan vaatimiseen. Poliisilla ja muilla suomalaisilla viranomaisilla on jo enemmän kuin tarpeeksi oikeuksia puuttua rikollisuuteen ja väkivaltaan. Puolustamme vapauden, ihmisoikeuksien ja demokratian ihanteita terrorismia vastaan.

Turvallistamisen varjolla ei saa myöskään muuttaa perustuslakia niin, että Suomen armeijaa voitaisiin käyttää sotimiseen ympäri maailmaa. ”Terrorismin vastaisella sodalla” voi oikeuttaa monenlaista toimintaa, myös sotilaallista aggressiota, kuten Irakin 2003 sota osoittaa. Irakin sodan tuloksena syntyi myös ISIS. Sitä niittää mitä kylvää.

Kannatamme sotilaallista liittoutumattomuutta ja aktiivista rauhanpolitiikkaa. Vihan ja väkivallan kierrettä ei saada katkaistua lisäsotimisella ja yhä uusilla pommituksilla, vaan rakentamalla siltoja ja rauhan edellytyksiä ja parantamalla ihmisten elinolosuhteita. Kyse on myös talouspolitiikasta. Talouskuri lisää epävarmuutta ja työttömyyttä. Varsinkin nuorten miesten työttömyys ruokkii ääriliikkeitä. Talouspolitiikassa tarvitaan suunnanmuutos.

Vasemmistolinkin vuosikokous pidettiin ke 12.3.2014. Kokouksessa valittiin uusi hallitus, perehdyttiin uuteen Eurooppa-kirjaan ja tehtiin kannanotto jäsenäänestyksistä.

Osaston puheenjohtajaksi valittiin Perttu Iso-Markku. Varapuheenjohtajaksi valittiin Laura Koskinen ja toimikuntaan Ilkka Levä, Veera Minkin, Marika Hyvärinen, Jenni Uljas, Lyyli Hupaniittu, Aaron Kallinen, Jarkko Kallio, Riitta Matilainen (varalla), Frans Nybäck (varalla), Sini Pentikäinen (varalla) ja Teemu Kaskela (varalla). Kasassa on taas hyvä joukkue!

Kirja Euroopan mahdollisuuksista

Jouko Kajanoja esitteli Vasemmistolinkin vuosikokouksessa keskiviikkona 12.3. yhdessä Kaarin Taipaleen kanssa toimittamansa teoksen Euroopan mahdollisuus. Teoksessa hahmotellaan useiden kirjoittajien voimin Euroopan tulevaisuuden suuntaviivoja.

Jouko kertoi, että teoksessa haluttiin pohtia sitä, mitä EU:lle pitäisi tehdä, eikä niinkään vain osoitella unionin puutteita. Teos toteuttaakin Joukon mukaan hyvin tätä funktiota.

Teokseen ovat kirjoittaneet muun muassa kansallisvaltiota ja hyvinvointivaltiota artikkelissaan pohtiva yhteiskuntahistorian professori Pauli Kettunen, Euroopalle yhteistä sosiaali- ja talouspolitiikkaa toivova kansantaloustieteen professori Matti Tuomala, pankkisektoria käsittelevä Pekka Koivusalo, veroparatiiseja käsittelevä Matti Kohonen, ministeri Erkki Tuomioja ja meppi Satu Hassi.

Teos kattaa punavihreän politiikan kannalta keskeiset kysymykset perustulosta veroparatiisien kautta energia- ja ilmastopolitiikkaan, joten lienee erinomaista luettavaa kaikille, joita eurooppalaisen politiikan tulevaisuus kiinnostaa pintaa syvemmältä.

Jäsenäänestykset käyttöön

Vuosikokous teki kannanoton, jossa kannustettiin Vasemmistoliittoa käyttämään entistä enemmän jäsenäänestyksiä isojen poliittisten kysymysten ratkaisemiseksi. Vasemmistolinkin mielestä viime syksyn rakennepakettipäätös on hyvä esimerkki asiasta, jonka olisi voinut asettaa jäsenäänestykseen.

Kannanotossa myös kaivataan uudenlaista dialogi- ja päätöskulttuuria Vasemmistoliittoon. Hyvän valmistelun, keskustelun ja mahdollisen keskustelun jälkeen tehty päätös punnittu ja lähtökohdat seuraaville dialogeille ovat hyvät.

 

Helsingin Vasemmistoliiton paikallisosasto Vasemmistolinkki vaatii kriittisen yhteiskuntatietoisuuden sekä yleissivistävien aineiden opetuksen kasvattamista perusopetuksessa, lukioissa ja ammattikoulutuksessa.

Helsingin Sanomien julkaiseman kyselyn mukaan suomalaisista merkittävä osa ei tiedä edes mitkä puolueet muodostavat maamme hallituksen. Tiedon ja ymmärryksen puute ja sitä kuvastaen alhaiseksi jäänyt äänestysprosentti syksyn kuntavaaleissa ovat seurausta suunnanmuutoksesta opetussuunnitelmienkin tasolla. Opetus ja koululaitos korostavat kilpailuyhteiskunnassa pärjäämistä samalla kun koulutuksen yhteiskuntatietoisuus on ajettu järjestelmällisesti alas.

Vasemmistolinkki vaatii, että peruskouluissa ja lukiossa yhteiskuntaopin opetus säilytetään pakollisena oppiaineena, tuntimääriä lisätään tuntuvasti varsinkin ammattioppilaitoksissa, ja opetussisällöt muotoillaan uudelleen siten, että lähtökohtana niille on 2000-luvun demokratian kriisi ja sen ratkaiseminen.

Koulun tulisi kasvattaa yhteiskuntatietoisuuteen. Äänestämiseen liittyvien kansalaistaitojen opettelu ja poliittisen järjestelmän perusteiden tunteminen on tärkeää. Kansalaistaitojen lisäksi opetuksen tulisi luoda valmiuksia nykypäivän yhteiskunnassa toteutuvien erilaisten vallankäytön tapojen tunnistamiseen ja hahmottamiseen.

Kouluopetuksen on tuotettava valmiuksia ymmärtää ja tunnistaa taloudellisen vallan merkityksiä sekä annettava valmiuksia tehokkaaseen ja nykyaikaiseen kansalaistoimintaan.